Lokakuussa 2014 Eteläpuiston kulkijat ryhtyvät kyselemään toisiltaan alueen kaavoituksen pohjaksi hyväksytystä Seelake-suunnitelmasta: Mitä suunnitelman lähes kolme tuhatta uutta asukasta tarkoittaisi käytännössä? Mitä tapahtuisi puistolle? Häviäisivätkö tutut ulkoilureitit ja rakkaat puut? Noista kohtaamisista kasvoi kansanliike, jonka ansiosta kerrostalokolossit jäivät viivoiksi paperille, ja puisto jatkaa yli satavuotiasta elämäänsä.
Lokakuussa 2025 Kauppahallin kahvilassa istuu kolme hieman pöllämystynyttä, mutta erittäin tyytyväistä Eteläpuiston kulkijaa. Nyt se on varmaa, tai ainakin melkein: Eteläpuistoa ei tuhota eivätkä kerrostalokolossit valtaa yhteistä vihreää, kansalaisten terveyttä edistävää olohuonetta. Täysin varmoja puistoliikkeen aktiivit Eeva Leino, Pentti Mettinen ja Anneli Siippainen eivät kuitenkaan uskalla olla. Sen yli kymmenvuotinen, monipolvinen taistelu puiston puolesta on opettanut. Varmaa on vasta sitten, kun päätökset ovat tulleet todeksi.
Kansanliike käänsi poliitikkojen päät
Lähtökohdat olivat ankeat. Valtaosa kaupunginvaltuutetuista näytti kannattavan Seelake-suunnitelman toteuttamista. Vain muutamat, eri puolueiden valtuutetut olivat puiston säilyttämisen puolesta. Puiston tuhoamista perusteltiin monin syin: Kaupunkiin haluttiin lisää kaupunkia. Vetovoimaiseen kaupunkiin tarvittiin lisää asuntoja. Ympäristösyistä oli hyvä rakentaa lähelle keskustaa, jotta yksityisautoilu vähenisi. Rakentaminen antaisi vauhtia taloudelle.
Puistoaktiivit eivät pontevista perusteluista lannistuneet vaan ryhtyivät töihin. Sitä tosin koko ajan laajeneva puolustajien joukko ei tiennyt, että edessä oli vuosien ja tuhansien tuntien työ. Joulukuussa 2014 avattiin Eteläpuisto on säilytettävä -nettiadressi. Tammikuussa 2015 perustettiin Eläköön Eteläpuisto ry. Siitä se lähti, kulttuurihistoriallisesti, terveydellisesti ja ympäristöllisesti merkittävän puiston pelastus.
Työ puiston puolesta aloitettiin usealla rintamalla: asemakaavasta kirjelmöitiin yhdyskuntalautakunnalle, luovutettiin adressi, jätettiin muistutuksia kaavavalmisteluun. järjestettiin keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja mielenosoituksia sekä koottiin tamperelaisia yhteen sähköpostikirjein. Eteläpuisto-aktiivien sankka joukko oli kaikkialla: turuilla ja toreilla, lehtien palstoilla, radioaalloilla ja sosiaalisen median virroissa. Facebookin Esteri Eteläpuistosta tulikin yksi sosiaalisen median keskeisistä toimijoista.
Vahva asiantuntemus ravitsi, monipuolisti ja laajensi toimintaa. Kirjelmät, muistutukset ja valitukset kirjoitettiin huolella. Edesmennyt, kaavoitusarkkitehti Otto Siippainen toimi kirjelmien, muistutusten ja valitusten keskeisimpänä asiantuntijana ja kirjoittajana. Siippaisen puoliso Anneli Siippainen sanookin Eteläpuiston täyttäneen Otto Siippaisen eläkepäivät useamman vuoden ajan.
Vaalipaneelissa takit kääntyivät
Keväällä 2017 toivo alkoi syrjäyttää ankeutta. Kuntavaaliehdokkaat sitoutuvat vaalilupauksissaan yksi toisensa perään muuttamaan asemakaavaa niin, että Eteläpuisto säilytetään puistona. Valtuustopaikoista kilpailevilla ja äänestäjiä houkuttelevilla ehdokkailla tuskin muuta mahdollisuutta kuin sitoutuminen puiston säilyttämisen tuskin olikaan, sillä Eteläpuisto-liike oli toiminnallaan mitä ilmeisimmin saanut tamperelaisten yleisen mielipiteen puiston säilyttämisen puolelle.
Eeva Leino, Pentti Mehtonen ja Anneli Siippainen seurasivat ällistyneinä Aamulehden kuntavaalipaneelia, jossa panelisti vuoron perään ilmoitti kannattavansa Eteläpuiston säilyttämistä puistona. Paneelista tosin puuttui puiston rakentamista kannattanut sosiaalidemokraattien Pekka Salmi. Rakentamista niin ikään kannattanut kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen oli paneelin toiseksi viimeinen vastaajia, ja hänkin asettui puiston säilyttämisen puolelle. Haastateltavat arvelevat, ettei Ikosella ollut muuta vaihtoehtoa, niin vankkoja olivat puiston säilyttäjien näkemykset.
Vuosien vitkuttelu
Puiston säilyttäminen sisällytettiin myös Lauri Lylyn pormestariohjelmaan. Asemakaavan muutos ei kuitenkaan edennyt sutjakkaasti. Helmikuussa 2019 kaupunginhallitus siirsi kaavavalmistelun seuraavalle valtuustokaudelle. Eteläpuistoa ei myöskään sisällytetty kansalliseen kaupunkipuistoon. Muutokset herättivät huolta: suunnitellaanko taustalle sittenkin jotakin. Eteläpuisto-liike jatkoi toimintaansa, kirjelmöi, piti yhteyttä poliitikkoihin ja piti puiston säilyttämisen kuntavaalien 2021 teemana.
Lopulta, syyskuussa 2025 Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Eteläpuiston alueelle asemakaavan numero 858, jossa Eteläpuisto säilytetään viher- ja virkistysalueena. Ilman aktiivisia ja sitkeitä kansalaisia näin ei olisi käynyt. Jälleen kerran kansalaiset olivat pelastaneet historiallisesti merkittävän kulttuuriympäristön Tampereella.
III
Vasen Kaista on seurannut tiiviisti Eteläpuiston kaavoituksen etenemistä. Cai Melakosken juttu Kaunis Kaakinmaa ‒ puistojen ja urheilun kaupunki selventää, miksi alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas.
Uutisia Eteläpuistosta
Vasemmiston valtuustoryhmä iloitsi Eteläpuiston onnistuneesta kaavasta / (23.9.2025)
Raitiotie jatkuu länteen, Eteläpuiston tulevaisuus pysyy epäselvänä (20.10.2020)
Eteläpuiston unohtaminen voi vesittää koko kansallisen kaupunkipuiston (19.8.2020)
Yhä useampi ehdokas puolustaa Eteläpuistoa (17.4.2017)
Eteläpuistoa uhkaa tuho (21.12.2016)
Eteläpuiston kehittäminen puistona saa kannatusta(17.11.2016)
Jutun lähteenä on käytetty haastattelujen lisäksi Eteläpuisto-liikkeen toiminnasta valmisteilla olevan kirjan käsikirjoituksen yhteenvetoa.
