Teksti: HANNA ROKKANEN
Loppumetreillä mukaan ehdolle varapuheenjohtajaksi lähtenyt Erno Välimäki on pitkän linjan metalliduunari, ammattiyhdistys- ja puolueaktiivi ja kolmen lapsen isä Porista. Muut ehdokkaat ovat Veronika Honkasalo, Juho Kautto, Kauko Niemi, Hanna Sarkkinen ja Matti Semi, jotka on kaikki esitelty Vasen Kaistassa viime viikolla. Vasemmistoliitolle valitaan kolme varapuheenjohtajaa puoluekokouksessa, joka alkaa kymmenes kesäkuuta Oulussa.
Puuliitossa aluetoimitsijana nykyisin työskentelevällä Välimäellä on pitkä historia Metalliliitossa niin pääluottamusmiehenä kuin liittohallituksen jäsenenäkin. Häntä arvostetaan Vaikuttaja-ryhmässä laajasti rohkeana asioiden esiin nostajana, periksiantamattomana neuvottelijana sekä taitavana ja ennakkoluulottomana ratkaisujen hakijana.
Jari Myllykosken ja useiden muiden ammattiyhdistysliikkeen vasemmistolaisten vaikuttajien pyynnöstä ja tukemana Erno Välimäki Porista on suostunut ehdokkaaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajavaaliin.
Vuonna 2014 Välimäki oli vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaana ja hänestä tuli listan toiseksi eniten ääniä kerännyt mies. Hän osallistui myös viime kevään eduskuntavaaleihin. Hän on pitkään toiminut vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja Porin yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnan jäsenenä. Näistä tehtävistä hän on saanut vahvan kokemuksen kunnallispolitiikasta ja sosiaali- ja terveysalalta.
Puheenjohtajaehdokkaiden esittelytilaisuuteen Tampereella osallistuneet ehdokkaat toivoivat, että varapuheenjohtajien rooli ja näkyvyys puolueen toiminnassa vahvistuisi. Varapuheenjohtajat voisivat toimia omilla vahvuusalueillaan puolueen mediakasvoina ja vastata toimittajien kysymyksiin.
Vasen Kaista on pyytänyt varapuheenjohtajaehdokkailta kaksi esimerkkiä aiheista, joissa he voisivat toimia puolueen edustajina mediassa.
– Työn ja työmarkkinoiden sekä elinkeino – ja teollisuuspolitiikan alueet ovat omia vahvuuksiani. Olen toiminut useita vuosia keskisuuren metallifirman pääluottamusmiehenä. Metallityöväen liiton hallituksessa sekä suuressa neuvottelukunnassa olen osallistunut työmarkkina-asioiden käsittelyyn aina Etelärannan työehtosopimusneuvotteluja myöten. Nykyisessä työssäni Puuliiton aluetoimitsijana hoidan paljon myös todella pienten työpaikkojen asioita. Ulkomaalaisten työntekijöiden ongelmat etenkin maaseutualoilla ovat minulle jokapäiväistä leipää.
– Järjestäytynyttä työväenliikettä tarvitaan taas entistä enemmän tekemään sitä, minkä vuoksi se on perustettu, heikomman suojaksi. Näen lähes päivittäin niitä suomalaisen työmarkkinakentän pimeämpiä puolia, joissa työntekijällä ei ilman liiton turvaa olisi minkäänlaista mahdollisuutta saada edes lakisääteisiä oikeuksiaan. Tämän takia liitoilla tulisi olla kanneoikeus, eli oikeus nostaa kanne jos on epäily epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Myös yritysdemokratiaa tulisi lisätä vaikkapa Ruotsin mallin mukaisesti ja antaa työntekijöiden edustajille yhtiön hallinnossa myös todellista myötämääräämisoikeutta.
– Paikallisesta sopimisesta puhuttaessa tulee muistaa, että oikea sopiminen edellyttää luottamusta ja jonkinlaista voimasuhteiden tasapainoa. Siksi luottamushenkilöiden asemaa tulee vahvistaa ja varmistaa vaadittava osaaminen muun muassa koulutuksella. Elinkeino- ja työllisyyspolitiikasta puhuttaessa yksi tärkeimmistä asioista on koulutuksen tason ja laajuuden turvaaminen. Esimerkiksi maakunnallinen ammattikorkeakouluverkosto mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön ja näin vahvistaa teollisuutemme kilpailukykyä.
– Yhteiskunnan tulisi osallistua tähän referenssilaitostilauksin eli olla uudelle, innovatiiviselle teknologialle se ensimmäinen asiakas. Hintakilpailukyvyn korostamisen sijaan täytyy syventyä niihin asioihin, jotka tutkitusti saavat yritykset investoimaan Suomeen tai asiakkaat suomalaisiin tuotteisiin eli tuottavuuteen, laatuun, innovatiivisuuteen ja toimitustäsmällisyyteen.
– Viime aikoina olen ollut todella vaikuttunut siitä, miten vasemmistoliiton puheenjohtajakampanja ja siihen liittyvä maakuntakiertue toivat puolueelle positiivista näkyvyyttä. Taustoiltaan ja imagoltaan kolme erinomaista puheenjohtajaehdokasta näyttivät koko pitkän kampanjan pelaavansa yhteiseen maaliin.
– Jäsentemme, kannattajiemme ja potentiaalisten äänestäjiemme mieleen jäi vahva viesti siitä, että vasemmistoliitto on iso joukko erilaisia ihmisiä, jotka rakentavat yhdessä oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta.
– Tällaista moniäänisyyttä ja -arvoisuutta haluan vasemmistoliiton hehkuvan myös tulevan puoluekokouskauden. Nuoret ja vanhat, duunarit ja opiskelijat, työttömät ja työkyvyttömät, ammattikoulun käyneet ja yliopistokoulutetut, perheelliset ja yksin asuvat, ruuhka-Suomesta ja maakunnista – me työskentelemme kaikki samojen tavoitteiden eteen. Vaadimme työtä ja toimeentuloa, puhdasta ympäristöä, laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä hyvää koulutusta. Vaadimme myös solidaarisuutta Suomessa ja maailmalla. Ketään ei syrjitä. Sen teemme sinä, minä – me.
Erno Välimäki
- 38-vuotias
- Puuliiton aluetoimitsija Porista
- aiemmin toiminut Metalliliiton pääluottamusmiehenä Cupori osakeyhtiössä
- Metallin liittohallituksen jäsen 2012–2015, liittokokousedustaja vuosina 2008 ja 2012
- Porin kunnallisjärjestön puheenjohtaja
- Porin yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnan jäsen
- vapaa-aikani kuluu kolmen poikani kanssa, harrastan ruuanlaittoa, kitaran soittamista omaksi ilokseni sekä kielten opiskelua, viimeksi italiaa
|||
Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaehdokkaiden esittelyt Vasen Kaistassa:
Veronika Honkasalo (30.5.2016)
Juho Kautto (31.5.2016)
Kauko Niemi (1.6.2016)
Hanna Sarkkinen (2.6.2016)
Matti Semi (3.6.2016)
Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaiden haastattelut Vasen Kaistassa:
Li Andersson (18.5.2016)
Jari Myllykoski (19.5.2016)
Anna-Kaisa Pekonen (20.5.2016)
Vasemmistoliiton puoluesihteeriehdokkaiden esittelyt Vasen Kaistassa:
Risto Kalliorinne (11.4.2016)
Joonas Leppänen (12.4.2016)
Niko Peltokangas (13.4.2016)
Irma Taavela (14.4.2016)
Sinikka Torkkola (15.4.2016)
*
Ainoa mikä arvelluttaa, on tuo porilaisuus. 🙂 🙂