Keskusta voittaa aina?

 

Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI   
Keskusta korostaa olevansa Suomen merkittävin maakuntapuolue, ja tappiostaan huolimatta myös viime kuntavaalien voittaja. Keskusta voidaan nähdä myös Pirkanmaan vaikutusvaltaisimpana puolueena, ainakin keskustalaisen mielessä.

Kuntavaalien valtakunnalliseksi voittajaksi julistautui myös kokoomus. Puolueen ääniosuus oli suurin, 20,7 prosenttia. Kokoomus tosin hävisi 245 valtuustopaikkaa ja 1,2 prosenttiyksikköä ääniosuudestaan, ja sillä on vain kolmanneksi eniten valtuustopaikkoja. Tämä ei ole vaalivoittajan tulos.

Sosiaalidemokraattien osuus valtuustopaikoista kasvoi prosenttiyksiköllä. Sen sijaan kaikkien hallituspuolueiden osuus valtuustopaikoista laski. Onko siis oikein julistaa SDP voittajaksi?

Ei, sanovat keskustalaiset. SDP ei voittanut sen enempää kuin kokoomuskaan. Kuntavaalit ovat kisa valtuustopaikkojen voittamisesta. Kun keskusta sai valtuustopaikkoja melkein yhtä paljon kuin kokoomus ja SDP yhdessä, on aivan turhanpäiväistä kinata siitä, mikä puolue voitti kuntavaalit, keskusta ilman muuta.

Näin kuntavaalien kolme suurta keskustelevat, mutta kaikki, jotka vaalituloksia yhtään osaavat lukea, tietävät, että kuntavaalien ylivoimainen voittaja oli vihreät, toiseksi parhaan tuloksen teki vasemmistoliitto ja myös RKP ja kristillisdemokraatit etenivät kaikilla mittareilla arvioituna.

Hallituspuolueiden kaikki tulosmittarit osoittavat tappiota, ja SDP:llä on ainoana ristiriitainen tulos: se hävisi hieman ääniosuuttaan, mutta kasvatti äänimääräänsä ja suhteeellista osuuttaan valtuustopaikoista.

Keskusta on kyllä suurin, pienimmissä kunnissa

Valtakunnallisella tasolla näkyy epäsuhta äänimäärässä, jonka puolue keskimäärin tarvitsee saadakseen valtuustopaikan. Keskustalle tulee valtuutettu 160 äänellä, vihreät tarvitsee 600 ääntä.

Perussuomalaiset sai koko maassa 671 ääntä enemmän kuin vasemmistoliitto. Paikkoja perussuomalaiset saivat kuitenkin 112 enemmän, vaikka kummallakin puolueella oli sama ääniosuus, 8,8 prosenttia äänistä.

Keskusta ja perussuomalaiset ovat vahvoja pienissä kunnissa, joissa valtuutettuja on asukasta kohden huomattavasti enemmän kuin suurissa kunnissa. Tampereella on yksi valtuutettu 3 400 asukasta kohti, Hämeenkyrössä 305 ja Kihniössä 95.

Sinänsä tämä on aivan oikein, eikä muulla tavoin voisi olla. Jos Tampereen valtuustossa olisi suhteellisesti yhtä monta valtuutettua kuin Kihniössä, jouduttaisiin valtuuston kokoukset pitämään jäähallissa, valtuustoon kuuluisi nimittäin 2 406 jäsentä.

Mutta varsinkin keskustan ylivoimaa valtuustopaikkojen määrässä selittää juuri sen suosio pienissä pitäjissä. Suurissa kaupungeissa keskustan menestys on vaatimatonta. Vaikka keskustan kannatuksen vuoden 2007 eduskuntavaaleissa alkanut jyrkkä kannatuksen lasku hetkellisesti kääntyi nousuun vuoden 2012 kunnallisvaaleissa ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Juha Sipilän kansansuosion vuoksi, ei keskusta ole onnistunut murtautumaan kaupunkeihin.

Kevään kuntavaaleissa keskusta sai Helsingissä 2,8 prosenttiyksikön kannatuksen, eikä ääniosuus juuri parempi ollut Espoossa (3,9), Tampereella (5,6) tai Vantaalla (4,3). Vasta viidenneksi suurimmassa kaupungissa, Oulussa, keskustalla on johtavaksi haluavan puolueen ääniosuus, 24,2 prosenttiyksikköä.

Keskusta ja perussuomalaiset rohmusivat paikkoja Pirkanmaalla

Keskusta ja perussuomalaiset saavat suhteettoman suuren osan myös Pirkanmaan valtuustopaikoista.

Keskusta sai Pirkanmaalla valtuustopaikan 194 äänellä, mutta vihreiden oli saatava 518 ääntä valtuustopaikkaa kohden. Perussuomalaiset saivat liki 3700 ääntä vähemmän kuin vasemmistoliitto, mutta ottivat kuitenkin 8,3 prosentilla äänistä 76 valtuutettua, kun vasemmiston oli 9,8 prosentin ääniosuudella tyytyminen 60 valtuustopaikkaan. Perussuomalaiseen valtuustopaikkaan riitti 266 ääntä, vasemmistoliitto tarvitsi 399 ääntä valtuustopaikkaan.

Nykyisiin maakunnallisiin luottamuselimiin on henkilöitä valittu pääosin kahdella tavalla. Esimerkiksi maakuntavaltuuston ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen valinnassa noudatettiin vuoden 2012 vaalien jälkeen suhteellisuutta, ensin laskettiin yhteen puolueiden äänet kaikissa Pirkanmaan kunnissa, ja jaettiin paikat suhteellisesti kannatuksen mukaan.

Sen sijaan sairaanhoitopiirin valtuustoon kukin kunta on nimesi kahdesta viiteen jäsentä ja varajäsentä. Siten valtuustoon ei valittu yhtään vasemmistoliittolaista, vaikka suhteellisuuden noudattaminen olisi tuonut kuusi valtuustopaikkaa. Vasemmistoliitto sai vain kolme varajäsenen paikkaa. Keskusta ja perussuomalaiset ovat suuresti yliedustettuja.

Keskustalla eniten ykkössijoja Pirkanmaalla

Vaikka keskustapuolue on Pirkanmaalla vain neljänneksi suurin puolue, voi se silti ylpeillä olevansa Pirkanmaan – ellei nyt aivan suurin – niin ainakin vaikutusvaltaisin puolue. Pirkanmaalla on 22 kuntaa ja keskusta on ykköspuolue kymmenessä niistä. Kunnan ykköspuolue saa valtuuston tai kunnanhallituksen vaikutusvaltaisen puheenjohtajan paikan, ja on aina ensimmäisenä vuorossa kun kuntaa jossain pitää edustaa.

Kaikissa elimissä ja neuvotteluissa, joihin kunnat lähettävät alle neljä edustajaa, on asiallisesti vain kolme puoluetta, joista keskusta on useimmiten suurin. Kun asioista keskustellaan maakunnallisella tasolla maakuntavaaleissa saatavilla mandaateilla, ovat pienemmätkin puolueet mukana kuvassa.

Keskusta voi siis ylpeillä olevansa Pirkanmaan merkittävin puolue olemalla suurin 10 maakunnan kunnassa. Innostusta asialla ylpeilyyn tosin saattaa hillitä se tosiasia, että keskustan johtamat kunnat ovat pienemmästä päästä, niissä on yhteensä 73 000 asukasta. Sosiaalidemokraatit ovat ykkösiä vain neljässä kunnassa, mutta niissä asuu yli puolet pirkanmaalaisista, lähes 280 000 kansalaista.

Keskusta hiipuu hiljalleen

Pirkanmaan 22 kunnasta puolessa on yli, puolessa alle 10 000 asukasta. Yhtä lukuunottamatta asukasluku vähenee kaikissa alle 10 000 asukkaan kunnissa.

Kihniössä perussuomalaiset nousi suurimmaksi puolueeksi 2012 vaaleissa, mutta menetti ykköspaikan keskustalle tämän kevään vaaleissa.

Yhdeksän niistä kunnista, joissa keskusta on suurin puolue, kuuluu hiipuviin kuntiin. Kokoomus on suurin ainoassa tämän joukon hienoisessa kasvusuunnassa olevassa kunnassa, Vesilahdella.

Yli 10 000 asukkaan kunnista seitsemän on kasvukuntia. Väestönkehitys oli laskeva useimmissa Pirkanmaan perinteisissä teollisuuskaupungeissa vuosisadan vaihteen tienoille, mutta Hämeenkyrö on kasvanut jatkuvasti ja se onkin ainoa keskustan johtama kasvava kunta Pirkanmaalla. Sosiaalidemokraattien vahvoista tukialueista Valkeakoski on vuosisadan vaihteen jälkeen onnistunut kääntämään väestökehityksen nousuun. Akaan väestökehitys on ollut nousuvoittoinen nykyisestä pienestä notkahduksesta huolimatta, mutta Mänttä-Vilppulan tilanne näyttää huonolta.

Tampereen kaikki, etupäässä kokoomusjohtoiset, naapurikunnat kasvavat, Teiskon alueen rajanaapureita Orivettä ja Ruovettä lukuunottamatta.

Sosiaalidemokraatit menettivät 2017 kuntavaaleissa Nokian suurimman puolueen aseman vihreille, mutta voittivat ykköspuolueen aseman kokoomukselta Tampereella. Sastamalassa keskusta voitti ykkössijan kokoomukselta.

Kaiken kaikkiaan Pirkanmaan puoluekartta on suuresti muuttumassa. Keskustan ääniosuus on laskenut peräkkäin kaikissa vuoden 2000 jälkeen järjestetyissä kuntavaaleissa. Keskustan kannatuspohja kuihtuu maakunnan pienimmissä kunnissa, eikä läpimurrosta kasvualueille ole merkkejä.

Perussuomalaiset teki yhden vaalikauden mittaisen pyrähdyksen maakunnan suurten puolueiden joukkoon, mutta näissä vaaleissa se katosi tykkänään monen kunnan poliittisesta maisemasta.

Vihreät otti perussuomalaisilta näiden edellisissä vaaleissa keskustalta valtaamaan maakunnan kolmospuolueen paikan. On liian aikaista arvella, miten pitkälle vihreiden myötätuuli kantaa. Tähän mennessä Euroopassa on vain yksi vihreä puolue, Itävallan Die Grünen – Die Grüne Alternative, joka on onnistunut nostamaan kannatuksensa yli 10 prosenttiyksikön, ja pitämään sen siellä.

Sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen kisan maakunnan ykköspuolueen asemasta voi olettaa jatkuvan, tosin SDP on nyt niskan päällä. Kokoomus on hukannut ääniosuudestaan yhteensä 4,3 prosenttiyksikköä kaksissa viime kuntavaaleissa.

Vasemmistoliiton kannatus kääntyi kuntavaaleissa nousuun. Jatko näyttää hyvältä, sillä monessa kunnassa nousun takana oli uusi ja kasvava sukupolvi.

|||

Vasen Kaistan 20-osainen kuntavaaliraportti päättyy tähän. Kooste koko Pirkanmaan kuntavaalituloksista on ensimmäisessä osassa, osat 2-17 esittelevät kuntien vaalituloksia, ja osat 18-20 analysoivat vaalien tulosta yleisemmällä tasolla.
Palaamme paikallishallintokysymyksiin kesäkuussa, kun uudet valtuustot ovat järjestäytyneet ja uudet luottamushenkilöt valittu.

|||

Vuoden 2017 kuntavaalien tulokset Pirkanmaalla
Kooste koko Pirkanmaan kuntavaalituloksista on ensimmäisessä osassa, osat 2-17 esittelevät kuntien vaalituloksia, ja osat 18-20 analysoivat vaalien tulosta yleisemmällä tasolla.

20: Ennakoivatko kuntavaalit maakuntavaalien tuloksia? (10.5)
19: Keskusta voittaa aina? (7.5.)
18: Punaisen Pirkanmaan paluu? Miten kukin kuntavaaleissa menestyi (28.4.)
17: Kihniössä, Urjalassa ja Vesilahdella vasemmistolla ei ehdokkaita, vaikka kannatusta on (27.4.)
16: Mänttä-Vilppulassa kolmannesta paikasta uupui 13 ääntä, Punkalaitumella vaaliliitto (26.4.)
15: Vasemmistolle lisäpaikka Parkanossa, myötätuulta Ikaalisissa, Juupajoella ja Pälkäneellä (26.4.)
14: Ruovesi: perussuomalaiset romahti, yhteislistojen kannatus kasvoi (24.4.)
13: Sosiaalidemokraatit, vasemmisto ja vihreät Sastamalan suurimmaksi ryhmäksi (23.4.)
12: Oikeisto hävisi kuntavaalit Tampereella (21.4.)
11: Virtain vasemmiston paikkojen triplaus jäi 24 äänen päähän (20.4)
10: Lempäälän vasemmisto piti asemansa kuntavaaleissa (20.4.)
09: Vasemmiston suurin valtuustoryhmä Pirkanmaalla kasvoi, vaalivoitto Nokialla (19.4.)
08: Valkeakoski yhden paikan päähän vasemmistoenemmistöstä (19.4.)
07: Pirkkalassa vasemmiston kolmas paikka jäi kahdeksan äänen päähän (18.4.)
06: Pirkanmaan vasemmiston suurin vaalivoitto tuli Hämeenkyrössä (16.4.)
05: Akaan valtuusto pieneni, vasemmisto menetti vain yhden paikan (15.4.)
04: Ylöjärven vasemmiston valtuustoryhmä kasvoi ja nuortui (12.4.)
03: Kangasalla vasemmisto ja vihreät voittivat vaalit (11.4.)
02: Vasemmistoliitto vahvistui Orivedellä (11.4.)
01: Vasemmistolle vaalivoitto myös Pirkanmaalla (10.4.)

*

Leave a Reply