Punapaula ja Valkoville

– Kenenkääs tyttöjä, poikia sitä ollaan, kysyy suojeluskuntalainen (Janne Petäjä) Punapaulalta (Sofia Koski) ja Valkovilleltä (Antti Merto). (Kuva Kaisa Vuorinen /Tukkateatteri.)

 

Teksti: JAANA MÄKINEN    
Laukaukset kaikavat, tulitus viuhuu melkein korvien juurissa. Piiloon, pakoon pitää päästä. Kuin vahingossa, löytyy kellarivarasto, jossa ei ole ketään – vaan pian on. Ensin tilaan sääntää nuori tyttö ja pian hänen peräänsä sinne pyrähtää nuori poika. Eihän siinä mitään, kaksin on turvaisampaa, vai onko? Miten selvitään, kun huomataan, että ollaankin eri puolelta?

Tästä alkaa mielenkiintoinen tarina punaisen ja valkoisen kohtaamisesta. Mitä mietteitä herättää, kun ei tiedä, voiko toiseen luottaa ja kuinka toiseen suhtautua. Omien puolten varoitukset toisesta puolesta kun ovat selkeästi mieliin teroitettu.

Näyttelijänuoret Sofia Koski ja Antti Merto laittavat tosissaan itsensä likoon ja elävät nuo 1918 huhtikuun kolme päivää kellarivarastossa, josta ulospääsyä ei tunnu olevan. Mukaan näytelmään mahtuu myös mummo, Veivi Salminen sekä monen roolin miesnäyttelijä Janne Petäjä. Lisäksi näytelmää tunnelmaan virittää musiikillaan ja välikertomuksillaan Eero ”Safka” Pekkonen.

Näytelmän isä, eläkkeellä oleva teatterijohtaja, lukuisia historiallisia käsikirjoituksia ja ohjauksia tehnyt Jukka-Pekka Rotko tuo eteemme tilanteen, jollaisia on varmaan koettu sata vuotta sitten – ja ehkäpä koetaan edelleen. Näytelmä etenee mielenkiintoisia polkuja pitkin, saattaapa jossain kohtaa tulla déjà-vu-ilmiökin. Laulukohtauksia on useita, ja ne on osattu sommitella näytelmän kulkuun sujuvasti.

Näytelmän ote piti

Pidin näytelmästä erittäin paljon. Näyttelijäsuoritukset olivat taidokkaita, hyvin on Komediateatterin yhteydessä toimiva Suomen teatteriopisto kasvattanut ja opettanut. Näytelmä eteni jouhevasti ja tuo viisikymmenminuuttinen oli jo piankin koettu. Todellakin koettu, Eero ”Safka” Pekkosen musiikillinen tunnelmien ja tilanteiden sointi piti otteessaan kuin huomaamatta. Saattoipa muutama kyynelkin tipahdella jossain kohtaa.

Lähetänkin kiitokset näytelmän isälle, Jukka-Pekka Rotkolle tästä ideasta. Näytelmän nähneille nuorille seiskaluokkalaisille jäänee mieliin jotain ymmärrystä siitä, mitä on sotia veli veljeään vastaan ja miten toisinkin voi toimia.

Taidekaarella taidetta ja historiaa tutuksi

Punapaula ja Valkoville on osa Työväenmuseo Werstaan 1918 käydyn sisällissodan muistovuotta. Tampereen kaupungin kulttuurikasvatusyksikkö TAITE ja Tukkateatteri toteuttavat museopedagogiikkaa ja teatteria yhdistävän Sota ja sata -yhteistyöhankkeen.

Ainutlaatuinen kokonaisuus on osa Kulttuurikasvatusohjelma Taidekaarta. Näytelmän käyvät katsomassa kaikki Tampereen seitsemäsluokkalaiset talvella 2018, Koululaiset tutustuvat myös joko museokeskus Vapriikin Tampere 1918 -näyttelyssä tai Työväenmuseo Werstaan Vapauden museossa

Punapaula ja Valkoville
Tukkateatteri Työväentalolla, Työväenmuseo Werstaalla
Esitykset: La 10.2. klo 14 ja klo 16 / La 17.2. klo 14 ja klo 16

Käsikirjoitus, ohjaus ja visualisointi
Jukka-Pekka Rotko

Rooleissa
Sokea Eero Pekkonen
Punapaula Emily Hallfast / Sofia Koski
Valkoville Henry Mäkisalo / Antti Merto
Mummo Pirjo Kinos / Veivi Salminen
Punakaartilainen, mies Kyttälästä, rehtori, suojeluskuntalainen Jani Hämäläinen / Janne Petäjä

Laulujen sävellys ja näyttämömusiikki
Eero Pekkonen

Laulujen sanat
Jukka-Pekka Rotko ja Eero Pekkonen

Tuottaja
Salla Heikkinen

Tarpeisto
Merja Siljamäki
Puvustus
Salla Heikkinen ja työryhmä

Näyttämöväkivalta
Jani Hämäläinen

Valokuvat Kaisa Vuorinen

Graafikko
Suvi Jämsänen

 

Lisää aiheesta muualla verkossa

Punapaula ja Valkoville (Tukkateatterin sivut)
Vapriikin Tampere 1918 -näyttely
Työväenmuseo Werstaan Vapauden museo 
Taidekaari (Tampereen kaupungin verkkosivut)

1918 Vasemmassa Kaistassa

Nokian punaiset saavat nimensä vuoden 1918 muistomerkkeihin (7.2.2018)
Teatterien vuosi 1918 vahvistaa rauhantyön tärkeyttä (5.2.2018)
Kolme katsetta sisällissotaan (1.2.2018)
Polkuja sisällissotaan (25.1.1918)
Punapaula ja Valkoville (30.1.2018)
Nimettömien joukkohautojen häpeä (26.1.2018)
On aika päättää punaisten häpeärangaistus (19.12.2017)
Keräyksellä nimet punaisten muistomerkkiin (4.12.2017)
Punaisten muistomerkki paljastettiin Viljakkalassa (30.10.2017)
Sisällissodan jäljillä Työväenmuseo Werstaalla (22.8.2017)
Kalevankankaalla vappuaamuna kymmeneltä (3.5.2017)

Lisää aiheesta muualla verkossa

Tampere 1918 (Vapriikin näyttelysivut)
Punaisten muistomerkit (Työväenmuseo Werstaan verkkosivuilla)
Suomen sotasurmat 1914−1922 (projektin verkkosivut)
Punaisten haudat, teloituspaikat ja muistomerkit löytyvät nyt netistä – Työväenmuseon kartoituksessa myös mysteereitä (Ylen verkkouutinen 4.9.2017)
Tutkija: Unohdettuja metsähautoja voi olla kymmeniä – moni suri sisällissodassa kaatuneita rakkaitaan salaa (Ylen verkkouutinen 17.6.2017)
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (Verkkosivut)

*

 

Leave a Reply