Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI
Saksan radikaalioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) on paljon samanhenkistä suomalaispuoluettaan nopeampi. Kun perussuomalaiset saivat vasta neljännellä yrittämällä kaksinumeroiset kannatusluvut eduskuntavaaleissa, AfD onnistui jo toisella yrityksellään. Kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi tyystin vasta toimittuaan 22 vuotta, onnistui AfD:n liittopäiväryhmä hajoamaan jo vaalien jälkeisenä päivänä, ennen järjestäytymiskokoustaan. AfD:n puheenjohtaja Frauke Petry ilmoitti tänä aamuna, ettei aio liittyä puolueen parlamenttiryhmään.
Saksan liittopäivävaaleissa konservatiivinen CDU hävisi eniten, mutta säilytti suurimman puolueen aseman. SPD ei onnistunut vakuuttamaan äänestäjiä. Hallituspuolueen on vaikea todistaa olevansa itse asiassa oppositiossa.
Kaikki kolmanneksi suurimman puolueen asemasta kisailleet puolueet lisäsivät kannatustaan. AfD ja edellisissä vaaleissa myös alle viiden prosentin äänikynnyksen alle jäänyt oikeistoliberaalinen FDP enemmän kuin tuplasivat viime vaalien kannatuksen.
Vasemmisto eteni myös, die Linke sai historiansa toiseksi parhaan tuloksen.
Äänestäjät liikkuivat suurin joukoin puolueesta toiseen
Äänioikeutettuja Saksassa on 61,5 miljoonaa. Heistä on yli 69-vuotiaita 20,7 prosenttia ja alle 31-vuotiaita 15,40 prosenttia. Miljoonien äänestäjien äänestyskäyttäytyminen erosi suuresti edellisistä vaaleista, ja äänestysprosentti nousi komeasti.
Taulukko yllä näyttää äänestäjien liikkeet. Vasemmistopuolue die Linke sai eniten uusia ääniä viime vaaleissa äänestämättä jättäneiltä, demareilta ja vihreiltä, mutta myös konservatiiveja äänestäneiltä. Vasemmisto menetti paljon ääniä AfD:lle, jonkin verran liberaaleille ja ryhmän muut puolueille.
Vasemmisto eteni Saksan läntisissä osissa ja Berliinissä, mutta menetti ääniosuuttaan Berliinin ulkopuolisissa itäisissä osavaltioissa. Niissä AfD eteni eniten.
Die Linke lisäsi suosiotaan pitkälle koulutettujen ja toimihenkilöiden keskuudessa, mutta menetti kannatusosuuttaan työläisten ja erityisesti työttömien keskuudessa. Puolueen kannatus tulee melko tasaisesti eri ikäryhmistä. Suurinta kannatus oli alle 35-vuotiaiden keskuudessa (11 prosenttia) ja pienintä yli 69-vuotiaiden keskuudessa (seitsemän prosenttia).
Vaalijournalismilla on laatuongelmia
Saksan liitttopäivävaalien tuloksia on julkaistu jo eri tahoilla. Vasen Kaista julkaisee ne silti, sillä useimmat lehdet ovat julkaisseet väärät tulokset. Vasemmistopuolue die Linken kaikkien aikojen paras tulos on valtalehdistön uutisoinnissa unohdettu, kuten tapana on.
Vaalijournalismi on entisessä laatulehdistössä näyttänyt merkkejä suhteellisuudentajunsa katoamisesta. Helsingin Sanomien mukaan AfD jyräsi Saksan vaaleissa ja oli ylivoimainen voittaja. AfD:n ääniosuus oli 12,6 prosenttia.
Samassa uutisessa HS kertoo, että “Pienpuolueista liberaalien FDP sai 10,7 prosenttia, vihreät yhdeksän prosenttia ja vasemmiston Linke 8,9 prosenttia äänistä.” FDP, jonka vaalivoitto oli liki samaa luokkaa AfD:n, onkin HS:n mielestä tässä pienpuolue eikä jyrääjä. Antavathan jyräykset otsikossa ehkä enemmän klikkauksia ja päänsilitystä toimittajille lehden markkinointiosastolta.
Die Linke muuten sai 9,2 ja vihreät 8,9 prosenttia äänistä, mutta tätä tietoa ei toimitus korjannut, vaikka lopulliset tulokset olivat selvillä kun juttua on päivitetty aamulla. Oikeat luvut on tosin liitetty jutun loppuun.
Miksi ääntenlasku kesti kauan, eikä kansanedustajien määrä ollut selvillä?
Ääntenlasku kesti myöhään yöhön, ja valittavien liittopäiväedustajien kokonaismäärää osoittava luku muuttui jatkuvasti. Tämä johtuu vaalijärjestelmästä.
Äänestäjällä on kaksi vaalilippua. Hän antaa yhden äänen henkilölle, jonka hän toivoo edustavan itseään liittopäivillä. Toisen äänen hän antaa valitsemalleen puolueelle.
Ehdokas, joka saa eniten ääniä vaalipiirissään, saa paikan liittopäivillä. Vaalipiirejä on 299. Toiset 299 paikkaa jaetaan puolueiden kesken siten, että puolueet saavat kannatusosuutensa mukaisen osuuden parlamenttipaikoista.
Äänestäjä voi antaa ykkösäänensä yhden puolueen ehdokkaalle ja kakkosäänensä toiselle puolueelle.
Kansanedustajia valitaan lopulta enemmän kuin 598. Tämä johtuu siitä, että kun jokaiselle vaalipiirinsä suurimman äänimäärän saaneelle taataan paikka liittopäivillä, voi joku puolue saada suuremman edustajamäärän kuin puolueen suhteellinen äänimäärä antaisi. Tällöin muillekin puolueille on annettava lisäpaikkoja samassa suhteessa. Vuonna 2013 liittopäiville valittiin tämän johdosta 631 edustajaa ja eilisissä vaaleissa 709 edustajaa.
Lue lisää muualta verkossa:
Vaalitulostaulukoiden tietolähde
Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:
Saksan vaalituloksia Vasen Kaistassa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)
Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:
Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)
*