Tavara-asema ja Morkku voidaan säästää tuholta

JOUNI SIRÉN
Tampereen vanhaa tavara-asemaa on taas kerran vaadittu purettavaksi, jotta Ratapihankatu voitaisiin suoristaa. Esteenä on voimassa oleva suojelupäätös, mutta jopa apulaispormestaritasolla on silti julkisesti esitetty – vaikea sanoa, kuinka tosissaan – purkamista sillä uhallakin, että siitä tulisi oikeudellisia seurauksia kaupungille.

Nykyisellään Ratapihankadun ja Vellamonkadun risteys on kieltämättä liikenteelle ongelma ainakin ajoittain, mutta ongelman ratkaisemiseksi ei tarvitse hankkia Tampereelle Kittilän mainetta rikkomalla lakia eikä tuhota 110 vuotta vanhaa kulttuurihistoriaa. Ratkaisusta ei välttämättä tulisi edes kohtuuttomia kustannuksia kaupungille.

Vaihtoehtoja on ainakin kolme, jotka kaikki pitää selvittää avoimin mielin. Ehdotus tavara-aseman siirtämisestä vanhan VR:n seuraintalo Morkun paikalle voidaan unohtaa, sillä myös Morkun taloille on käyttöä.

Juhana Suoniemi (vihr.) on ehdottanut liikenteen sujuvoittamista niin, että Ratapihankadulta ei olisi kulkua Vellamonkadulle, vaan Vellamonkatu ja siten kulku tavara-asemalle ja kevyt liikenne Rongankadulle menisivät Ratapihankadun alta.

Ilpo Sirniö (sd.) on esittänyt vaihtoehdon, että Ratapihankatu kiertäisi tavara-aseman ja radan välistä. Tällöin tavara-asemaa ehkä pitäisi kaventaa hieman. Morkun suunnasta katsottuna rakennus kuitenkin säilyttäisi ilmeensä.

Kolmas vaihtoehto on ottaa rata-alueesta siivu Ratapihankatua varten, jolloin tavara-asema säästyisi ehjänä. Liikennevirasto on vastahankaan ja vetoaa omaan ratapihasuunnitelmaansa, mutta suunnitelmia täytyy voida muuttaa, jos yleinen etu vaatii. Ainakin pitäisi selvittää ratkaisun tekniset mahdollisuudet. Kaupungin tukena olisi toinen valtion viranomainen, ympäristöministeriö. Sen alainen elinkeino-, liikenne- ympäristöasioista vastaava Ely-keskus on puoltanut tavara-aseman säilyttämistä.

Bruno Granholmin piirtämä jugendtyylinen tavara-asema ja kansallisromanttista suuntausta edustava Morkku olisivat kunnostettuina yhdessä viereisen 1923 valmistuneen Lompanlinnan tiilitalon kanssa hieno kokonaisuus. Ne olisivat  samanlainen historiallinen väripilkku Tammelan 1970-luvun rakennuskannassa kuin Tullin alueella Tullikamari, Telakka ja vanhat veturitallit Torni-hotellin juurella. Rakennukset kelpaisivat monille järjestöille, pienyrittäjille tai vaikka ravintoksi tai taidenäyttelytiloiksi.

Kaupungin laskelman mukaan Morkun ja tavara-aseman korjaamisen kustannukset olisivat 3,9 miljoonaa euroa. Se on tietysti paljon rahaa. Toisaalta esimerkiksi Rantatunnelin keskustaliittymä eli niin sanottu Amurintunneli maksaisi 43 miljoonaa.

Jos rahoja ei löydy kaupungin budjetista, ne voitaisiin hankkia esimerkiksi myymällä rakennusyhtiöille rakennusoikeutta sopivasta paikasta. Tämä ratkaisu on valittu Tammelan uuden stadionin ja taidemuseon laajennuksen rahoittamiseksi. Miksi se ei sopisi tavara-aseman ja Morkun pelastamiseen?

Kirjoittaja on Tampereen yhdyskuntalautakunnan jäsen ja Tampereen Vasemmiston puheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Aamulehden mielipideosastossa 16.11.2017.

 

Tavara-aseman ja Morkku 2013. (Kuva: Iris Havola.)

 

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa

Tavara-aseman suojelupäätöksen purulle ei ole perusteita (30.8.2017)
Onkiniemestä ja tavara-asemasta kulttuuritehtaita ja Tampereesta Berliini (28.7.2017)
Ratapihankadun mutka säästäisi miljoonat (15.8.2016)
Onkiniemen kulttuuritehtaan tulevaisuus yhä avoin (27.10.2015)
Valtuustokysymys: onko omaehtoiselle kulttuurille tilaa (26.5.2015) 
Hirvitalo, Kurpitsatalo, Rajaportin sauna… (1.10.2014)
Suunnitelma: tavara-asema Morkun paikalle (3.12.2013)
8588 vaatii tavara-aseman säilyttämistä (11.11.2013)

 

*

 

 

Leave a Reply