Ei koskaan enää

Sastamalaiset punaisten uhrien siunaustilaisuus pidettiin sata vuotta kuolemansa jälkeen. Muistomerkissä on myös heidän nimensä. (Kuva: Leena Saarela.)

 

VK
Tyrvään kirkolla paljastettiin viime sunnuntaina punaisten muistomerkki, johon on liitetty myös vainajien nimet. Muistomerkin rauhan linnun on suunnitellut kuvataiteilija Maija-Liisa Tenhunen. Tilaisuutta edelsi vuoden 1918 vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistotilaisuus ja siunaus.

− Oli korkea aika, että vainajat saivat siunauksen ja nimensä muistolaattaan, toteaa Pirkko Niemi ja kehuu tilaisuutta hienoksi ja puhuttelevaksi.

−Juhlan pääsanomana on: ei koskaan enää. Meidän pitää kaikkien tehdä osaltamme työtä rauhan eteen, jotta oikeudenmukaisuus ja demokratia voittavat, tiivistää Pirkko Niemi juhlan ytimen.

Puheen muistomerkin paljastustilaisuudessa piti Matti Nummelin. Hän muistutti sodan uhreista ja vaietuista kärsimyksistä. Punaisten puolella taistelleita kuoli sotatoimien ulkopuolella teloituksissa ja vankileireillä yli 24 000. Valkoisten puolella muualla kuin taisteluissa kuoli 1600.

Nummelin painotti sodan syiden olleen tuon aikaisissa elinolosuhteissa, työläisten huonossa kohtelussa, nälässä ja köyhyydessä, jotka kasvattivat vihaa ja kaunaa. Kansalaisia ei pidetty yhdenvertaisina vaan ylempiarvoisina pidetyt vaativat alempiarvoisina pidetyiltä tottelevaisuutta ja kohtelivat heitä huonosti.

Muistutus punaisten ihmisarvosta

Muistojuhlaa vietettiin Vammalan lukiolla, jossa juhlapuheen piti kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.). Myös hän pohti puheessaan sisällissodan vaiettuja puolia.

− Sisällissodan, ja sen jälkeisen vankileiritodellisuuden, syvällinen analyysi jäi vähemmälle huomiolle vapaussodasta kerrottaessa. Haavat olivat vereslihalla eikä niihin uskallettu koskea. Punaisten ryhtymistä aseelliseen kapinaan pidettiin vakavana virheenä sekä voittajien että häviäjien puolella. Aseellisessa kapinassa, veljessodassa ja sen jälkiselvittelyissä tehtyjen tekojen aiheuttama syyllisyys ja häpeä painoivat niihin ryhtyneitä. Vaikeasta asiasta vaiettiin. Vaiettiin, vaikka puhumisen tarve oli kuinka kipeä, totesi Kantola.

Vaikenemisesta Kantolalla on myös henkilökohtainen kokemus. Hän kuuli vasta hiljattain Tammisaaressa vankileirillä olleesta isoäitinsä veljestä. Toisen isoäidin puoleinen sukulainen puolestaan soti valkoisten puolella.

− Molemmat selvisivät sisällissodasta hengissä ja opettelivat tulemaan toimeen keskenään. Ei se kuulemma aina ihan helppoa ollut, kuvasi Kantola tilannetta puheessaan.

Sata vuotta kului ennen kuin Sastamalan punaiset uhrit saivat muistomerkin ja nimensä siihen. Kantola muistutti, että hautamuistomerkki osoittaa ihmisarvon kuulumisesta jokaiselle ihmiselle.

− Hautamuistomerkki on osoitus siitä, että haluamme antaa omaisille mahdollisuuden muistaa ja surra sodassa henkensä menettäneitä läheisiään. Myös punaisella puolella kaatuneitten omaisilla on tähän oikeus, muistutti Kantola.

Muistojuhlassa oli runsaasti ohjelmaa. Kuolemantuomitun viimeisen kirjeen luki Jarkko Mäkipää. Musiikista huolehtivat Kiikan torvisoittokunta solistinaan Päivi Keiho sekä Merja ja Pekka Laaksonen. Tilaisuuden avauspuheen piti Heljä Leppäniemi, kaupungin tervehdyksen toi kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, omaisten puheenvuoron piti rovasti Osmo Ojansivu. Tilaisuuden päättäneet kiitossanat lausui Liisa Ojala.

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa

Nokian punaiset saavat nimensä vuoden 1918 muistomerkkeihin (7.2.2018)
Kolme katsetta sisällissotaan (1.2.2018)
Polkuja sisällissotaan (25.1.1918)
Punapaula ja Valkoville (30.1.2018) 
Nimettömien joukkohautojen häpeä (26.1.2018)
On aika päättää punaisten häpeärangaistus (19.12.2017)
Keräyksellä nimet punaisten muistomerkkiin (4.12.2017)
Punaisten muistomerkki paljastettiin Viljakkalassa (30.10.2017)
Sisällissodan jäljillä Työväenmuseo Werstaalla (22.8.2017)
Kalevankankaalla vappuaamuna kymmeneltä (3.5.2017)

Lisää aiheesta muualla verkossa

Tampere 1918 (Vapriikin näyttelysivut)
Punaisten muistomerkit (Työväenmuseo Werstaan verkkosivuilla)
Suomen sotasurmat 1914−1922 (projektin verkkosivut)
Punaisten haudat, teloituspaikat ja muistomerkit löytyvät nyt netistä – Työväenmuseon kartoituksessa myös mysteereitä (Ylen verkkouutinen 4.9.2017)
Tutkija: Unohdettuja metsähautoja voi olla kymmeniä – moni suri sisällissodassa kaatuneita rakkaitaan salaa (Ylen verkkouutinen 17.6.2017)
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (Verkkosivut)

*

 

Leave a Reply