Vasemmistoliiton kannattajat ja aktiivit osoittivat aluevaaleissa, että puolue toimii maan joka kolkassa, niin pienimmällä 52 785 äänioikeutetun Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella kuin suurimmalla 429 629 äänioikeutetun Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Vasemmiston aluevaalivoitolla oli tuhansia tekijöitä, tämä kirjoitus esittelee heistä osan, vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmien jäsenet.
Vasemmiston aluevaltuutetut keskimääräistä nuorempia
Kaikkien aluevaltuutettujen keski-ikä oli vaalipäivänä 51 vuotta, vasemmistoliiton valtuutettujen hieman alempi, 50 vuotta. Vasemmistoliiton aluevaltuutetuista vanhin on 76-vuotias ja nuorin 20-vuotias.
Vasemmistoliiton aluevaltuutettuja on keskimääräistä enemmän nuoremmissa ja vanhemmissa ikäryhmissä. Alle 50-vuotiaiden ikäryhmissä vasemmistolaisten osuus on huomattavan suuri, kuten myös yli 65-vuotiaiden joukossa. 1970-luvulla syntyneiden vasemmistoliittolaisten valtuutettujen osuus on kaikkien valtuutettujen osuutta huomattavasti pienempi. Tämä on tuttu ilmiö muistakin tilastoista.
Vasemmistoliiton äänestäjät suosivat nuorempia naisia ja vanhempia miehiä
Suomalaisissa vaalitilastoissa äänestäjät ja ehdokkaat jaetaan yhä kahteen sukupuoleen. Kaikista valituista valtuutetuista 53 prosenttia on naisia, vasemmistoliiton valtuutetuista naisten osuus on 59 prosenttia.
Naisvaltuutettujen keski-ikä oli vaalipäivänä 49,1 vuotta, vasemmiston naisvaltuutettujen 46,3 vuotta. Kaikkien miesvaltuutettujen keski-ikä oli 53,6 vuotta, vasemmistoliiton miesvaltuutettujen keski-ikä 55,9 vuotta.
Kaikista aluevaltuutetuista 76,7 prosenttia on kunnanvaltuutettuja, vasemmiston aluevaltuutetuista kunnanvaltuutettuja on 79 prosenttia. Kansanedustajia kaikista aluevaltuutetuista on 7,8 prosenttia, vasemmistovaltuutetuista tasan kahdeksan prosenttia.
Vasemmistoliittolaiset ovat koulutettuja ja pienituloisia
Aluevaaliehdokkaat olivat huomattavasti äänioikeutettuja korkeammin koulutettuja. Aluevaltuutetut ovat puolestaan huomattavasti korkeammin koulutettuja kuin ehdokkaat. Vasemmistoliiton ehdokkaissa toisen asteen suorittaneet on suurin ryhmä, mutta korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on melkein yhtä suuri.
Tilastokeskus ei ainakaan vielä tätä kirjoittaessa ole julkistanut tietoja valittujen koulutusjakaumasta puolueittain.
Aluevaltuutettujen vuositulot ovat keskimäärin 42 223 euroa. Vasemmistoliiton aluevaltuutettujen tulot ovat vakiintuneiden eduskuntapuolueiden aluevaltuutettujen pienimmät, 35 944 euroa. Vain Valta kuuluu kansalle -puolueen aluevaltuutettujen keskiansiot ovat pienemmät, 32 276 euroa.
RKP:llä on suurin ruotsinkielisten aluevaltuutettujen osuus. RKP:tä suurempien puolueiden joukossa suhteellisesti eniten ruotsia äidinkielenään puhuvia aluevaltuutettuja on vasemmistoliitolla.
Vasemmistoliitolla myös muunkielisten aluevaltuutettujen osuus on keskimääräistä suurempi. Vain vihreillä muunkielisten osuus, 2,2 prosenttia, on suurempi kuin vasemmistoliitolla.
Työttömien osuus aluevaltuutetuista on vasemmistovaltuutetuissa paljon suurempi kuin minkään muun puolueen valtuutetuissa.
Vasemmistoliiton aluevaltuutetuissa opiskelijoiden, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuus on toiseksi suurin. Vain Valta kuuluu kansalle -puolueen aluevaltuutetuista suurempi osuus on työvoiman ulkopuolella kuin vasemmistoliitolla.
Vasemmiston aluevaltuutettujen suurin ryhmä ovat sosiaali- ja terveysalan duunarit
Aluevaltuutettujen ammattien jakautumisesta on vaikea saada täsmällistä tietoa oikeusministeriön kokoaman aluevaltuutettujen rekisterin perusteella. Tämä johtuu siitä, että tiedot perustuvat ehdokaslistoihin, joissa ehdokkaiden tulee ilmoittaa arvonsa, ammattinsa tai toimensa kahdella termillä. Siten kunnallisneuvoksen arvonimen saanut kunnanvaltuustoon valittu eläkkeellä oleva betoniraudoittaja joutuu jättämään pois kaksi titteliä. Ehdokaslistoilla on hyvin paljon ehdokkaita, joiden ammatti jää epäselväksi.
Ehdokaslistat näyttävät kuitenkin suuntaa antavasti eri ammattien osuutta aluevaltuutettujen joukossa. Seuraava esitys vasemmistoliiton aluevaltuutettujen ammateista, toimista ja koulutuksesta perustuu sadan aluevaltuutetun ja sadan viiden varavaltuutetun ehdokaslistoilla antamiin tietoihin. Vara-aluevaltuutettuja on viisi enemmän kuin aluevaltuutettuja, koska puolue saa kaksi varavaltuutettua niillä alueilla, joissa sillä on vain yksi valtuutettu.
Vasemmistoliiton aluevaltuutetuissa ja varavaltuutetuissa on kymmenen sairaanhoitajaa, yhdeksän lähihoitajaa, kolme ensihoitajaa, kaksi kätilöä ja muita hoitajia, yhteensä 31 hoitajaa. Lääkäreitä on yhteensä 13.
Sosiaalityön eri tehtävissä vasemmistoliiton aluevaltuutetuista ja varavaltuutetuista on 41 henkilöä. Sosiaali- ja terveysalojen työpaikoissa on siis arviolta 85 henkilöä.
Opettajia on kymmenen ja perinteisten työläisammattien edustajia (esimerkiksi kirvesmies, hitsaaja, metsuri) kymmenen henkilöä. Myös yrittäjiä on kymmenen. Erilaisissa hallinnollisissa ja asiantuntijatehtävissä on 45 henkilöä.
Kulttuuri- ja viestintäaloja edustaa 15 valtuutettua ja varavaltuutettua, joukossa kuusi toimittajaa. Professoreja ja tutkijoita on seitsemän.
Työelämän luottamustehtävissä pää- ja muina luottamusmiehinä ja työsuojeluvaltuutettuina on 16 henkilöä.
Akateemisen tutkinnon suorittaneiksi ilmoittautui 41 henkilöä. Tutkinnoista 18 oli valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden tutkintoa. Ammattikorkeakoulututkintoja on 25, useimmat sosionomeja (AMK)
Eläkeläisiä on 22 ja opiskelijoita 10. Neuvoksia on seitsemän, kunnallisneuvoksia heistä neljä.
Vasemmistoliitto pärjää myös maaseudun pienissä kunnissa
Vasemmistoliiton sanotaan kaupunkilaistuneen ja ehkä unohtaneen harvaan asuttujen alueiden ja pienten kuntien kansalaiset. Aluevaaleista epäiltiin, että pieniltä paikkakunnilta ei vasemmistoliittolaisia aluevaltuutettuja valittaisi.
Vaalitulos osoittaa muuta. Vasemmistoliitto sai aluevaltuutetun 1 200 asukkaan Utsjoelta, sekä useista alle 3 000 asukkaan kunnista, kuten Rääkkylästä, Evijärveltä, Tuusniemeltä, Tervolasta ja Simosta.
Vasemmistoliiton kannatus oli korkein 2 000 asukkaan Rääkkylässä, jossa vasemmistoa äänesti 43,5 prosenttia vaaliin osallistuneista. Kahdeksassa kunnassa vasemmistoliiton kannatus oli aluevaaleissa yli 25 prosenttia, näistä vain Kemillä on yli 20 000 asukasta, Karkkilassa yli 8 000, muut ovat huomattavasti pienempiä.
Toisaalta – kunnat, joissa vasemmistoliiton kannatus on alhaisin, ovat myös pieniä paikkakuntia. Pienin kannatus vasemmistoliitolla oli tuhannen asukkaan Halsualla, jossa tulos oli nolla ääntä. Runsaan kahden tuhannen asukkaan Hirvensalmella vasemmistoliitto sentään sai kaksi ääntä ja kolmen tuhannen asukkaan Vetelissä neljä.
Kannatus verrattuna kunnallisvaaleihin nousi eniten Rääkkylässä (+28,3 prosenttiyksikköä), Karkkilassa (+13,1) ja Kihniössä (+13,1). Paras kannatuksen kasvu yli 15 000 asukkaan sarjassa oli Paraisilla (+6,4).
Väkilukuun suhteutettuna vasemmiston aluevaltuutetut jakautuvat tasaisesti. Reilussa 250:ssä alle 30 000 asukkaan kunnassa on 1,9 miljoonaa asukasta ja 35 vasemmiston aluevaltuutettua. Yli 30 000 mutta alle 100 000 asukkaan kuntia on 27 ja niissä lähes 1,4 miljoonaa asukasta, vasemmiston aluevaltuutettuja 33. Kahdeksassa yli 100 000 asukkaan kunnassa on noin 1,5 miljoonaa asukasta ja 32 vasemmiston aluevaltuutettua. Pienempien kuntien suhteellisesti pienempää osuutta aluevaltuutetuissa kompensoi yliedustus varavaltuutetuissa, niillä on 43 varavaltuutettua 105 varavaltuutetusta.
Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmät
Seuraavassa esitetään kaikki 100 aluevaltuutettua ja 105 aluevaltuuston varajäsentä ehdokaslistalla olleine titteleineen ja äänimäärineen.
Lisäksi tehdään eräitä nostoja, esimerkiksi kotipaikkakuntansa äänistä yli 4 prosenttia saaneet mainitaan erikseen. Kiinnittämällä huomiota paikallisiin ääniharaviin halutaan osoittaa vääriksi valitukset siitä, että vasemmistoliitolla ei ole kuin muutama tunnettu henkilö. Se ei pidä paikkaansa, vasemmistoliitolla on satoja tunnettuja ja arvostettuja henkilöitä koko maassa.
Lisäksi kommentoidaan joitakin erityisiä saavutuksia ja ilmiöitä, jotka osoittavat vasemmistoliiton valittujen laajaa kirjoa tai kertovat alueiden erityispiirteistä.
Itä-Uudenmaan aluevaltuutetuksi valittiin muusikko, soitonopettaja Leo Kylätasku (191 ääntä) Porvoosta ja varavaltuutetuiksi toimittaja, omaishoitaja Mikko Nieminen (186) Porvoosta ja forskare i cellbiologi (solubiologian tutkija) Jolanta Lundgren (143) Sipoosta.
Ruotsalaisen kansanpuolueen johtama Itä-Uusimaa kuuluu vasemmistoliitolle vaikeisiin alueisiin. Toinen aluevaltuustopaikka oli kuitenkin hyvin lähellä, 26 äänen päässä. Ruotsinkielinen toiminta on alueella erittäin tärkeää, sen vuoksi Jolanta Lundgrenin menestyksellä on suuri merkitys. Lundgren sai ääniä Sipoon lisäksi Porvoosta ja Loviisasta.
Keski-Uudenmaan aluevaltuutetuiksi valittiin yliaktuaari, kaupunginvaltuutettu Olli Savela (683 ääntä), sosionomi (AMK), turvallisuudesta vastaava erikoissuunnittelija Johanna Jokinen (390) ja työterveyshoitaja Johanna Linna Hyvinkäältä sekä lähihoitaja, kaupunginvaltuutettu Mimmi Launiala (238) Järvenpäästä.
Varavaltuutetuiksi valittiin sosionomi (AMK) Lotta Vainiola (234) ja kuntoutuspäällikkö, toimintaterapeutti (YAMK) Heini Liimatainen (171) Järvenpäästä, järjestökoordinaattori, VTK Hanna Catani (222) Tuusulasta ja HUS:n pääluottamusmies, mielenterveyshoitaja Kalevi Kannisto (164) Mäntsälästä.
Keski-Uudellamaalla vasemmiston paikat jakaantuvat kunnille tasaisesti kannatuksen mukaisesti. Olli Savela sai kolmanneksi eniten ääniä Hyvinkäällä, neljä prosenttia Hyvinkään äänistä.
Länsi-Uudenmaan aluevaltuutetuiksi valittiin psykoterapeutti, yrittäjä Tiina Ahlfors (923 ääntä) ja eläkeläinen Kari Uotila (610) Espoosta, sairaanhoitaja (AMK) Heli Ahjoniemi (735) Karkkilasta ja filosofian maisteri, kulttuurituottaja (AMK) Birgit Aittakumpu (346) Lohjalta.
Varavaltuutetuiksi valittiin pääluottamusmies Tiina Liimatainen (340) ja eläkeläinen, kunnallisneuvos Matti Pajuoja (322) Lohjalta sekä sosiaaliohjaaja Aino Akinyemi (333) Espoosta ja politices kandidat, valtiotieteiden kandidaatti Birgitta Gran (318), Hangosta.
Vasemmistoliitto on 27,3 prosentin kannatusosuudella Karkkilan suosituin puolue. Heli Ahjoniemi on Karkkilan suurin ääniharava 20,1 prosentilla kaikista Karkkilan äänistä. Merkittävän osuuden – 7,1 prosenttia – oman kuntansa Hangon äänistä sai myös Birgitta Gran.
Aino Akinyemi osoitti, että asialleen omistautunut luottamushenkilö voi menestyä, vaikka muuttaa toiseen vaalipiiriin. Hänet valittiin vuoden 2017 kuntavaaleissa Vaasan kaupunginvaltuustoon ja vuoden 2019 eduskuntavaaleissa hän sai neljänneksi eniten ääniä vasemmiston Vaasan vaalipiirin ehdokaslistalla. Viime kesän kuntavaaleissa hänestä tuli vasemmiston Espoon valtuustoryhmän varavaltuutettu ja aluevaaleissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu.
Vantaan ja Keravan aluevaltuutetuiksi valittiin kansanedustaja, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo (1 054 ääntä), kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja Funda Demiri (656), toimittaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola (517), kaupunginvaltuutettu, järjestötoimitsija Minttu Sillanpää (299) ja terveyden edistäjä (AMK), työhönvalmentaja Gashaw Kaisa Bibani (288) Vantaalta sekä kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri Pia Lohikoski (671) Keravalta.
Varavaltuutetuiksi valittiin asiantuntija, sairaanhoitaja Heli Karhu (280), lähihoitaja, yhteisöpedagogi (AMK) Jonna Weckström (205) ja sosiaalityön esimies, valtiotieteiden maisteri Sanna Tenkanen (201) Keravalta sekä varavaltuutettu, filosofian maisteri Elina Nykyri (264), luottamusmies, kirvesmies Jari Jääskeläinen (260) ja kirjastonhoitaja, filosofian maisteri Ville Karinen (151) Vantaalta.
Pia Lohikoski sai 4,3 prosenttia Keravan äänistä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vaalituloksessa huomionarvoista on vasemmistoliiton aluevaltuutettujen keski-ikä, joka on liki 10 vuotta alempi kuin kaikkien aluevaltuutettujen.
Varsinais-Suomen aluevaltuutetuiksi valittiin kansanedustaja, riksdagsledamot Li Andersson (7 797 ääntä), kansanedustaja Johannes Yrttiaho (1 283), jalkapalloilija, opiskelija Timo Furuholm (1 085), sosiaalineuvos, fysioterapeutti Pirjo Rinne (696), lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen (470) ja doktorand, gymnasielärare, väitöskirjatutkija, lukion opettaja Jaakko Lindfors (431) Turusta sekä akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava Maarit Koivisto (951) Loimaalta, politices magister, valtiotieteiden maisteri Nina Söderlund (676) ja kyläkauppias, ympäristöneuvoja, köpman, miljörådgivare Lotta Laaksonen (632) Paraisilta sekä digitaalisen markkinoinnin asiantuntija, Master of Arts Emma Lindqvist (428) Raisiosta.
Varavaltuutetuiksi valittiin sosionomi (YAMK), vastaava perheohjaaja Katri Kapanen (426) Kaarinasta, yrittäjä, opettaja Muhiadin Hersi (381), koulukuraattori, valmentaja Lauri Kouki (316), luokanopettaja Mervi Uusitalo-Heikkinen (305), sähköinsinööri DI, laivasähkösuunnittelija Leena Kaunislahti (290) ja yhteiskuntatieteen ylioppilas Joonas Jormalainen (248) Turusta sekä sairaanhoitaja (AMK) Eveliina Tyyskänen (349) Raisiosta, filosofian maisteri, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Timo Lähteenmäki (313) Salosta, psykiatrinen sairaanhoitaja Henna Jokinen (298) Uudestakaupungista ja ensihoitaja, ensihoidon kouluttaja Harri Palomäki (273) Naantalista.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on aluevaalien valtakunnallinen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eniten ääniä saanut ehdokas, vaikka hyvinvointialueella oli enemmän suurten puolueiden kärkinimiä ehdolla kuin missään muualla. Hän oli myös kotikaupunkinsa ykkönen saamalla 6,8 prosenttia Turun äänistä.
Muita erityisen suuren osuuden kotikuntansa äänistä saaneita olivat Maarit Koivisto, joka sai 10,9 prosenttia Loimaan äänistä ja Nina Söderlund, joka sai 6,8 prosenttia Paraisten äänistä.
Varsinais-Suomesta löytyy maan ainoa vasemmistoliiton listoilta valittu kyläkauppias, Lotta Laaksonen, ja ainoa ammattijalkapalloilijana toimeentulonsa hankkinut vasemmistolainen aluevaltuutettu Timo Furuholm.
Satakunnan aluevaltuutetuiksi valittiin toiminnanjohtaja, insinööri Raisa Ranta (968 ääntä), filosofian maisteri Tapio Furuholm (522), hoito- ja kasvatusohjaaja Mika Aho (348) ja restonomi (AMK), koordinaattori Milka Tommila (217) Porista sekä työsuojeluvaltuutettu, varapääluottamusmies Petri Salminen (249), Eurasta ja diakonityöntekijä Jenni Tuomi (212) Harjavallasta.
Varavaltuutetuiksi valittiin sairaanhoitaja, työsuojeluvaltuutettu Jari Hakala (188), palomies-sairaankuljettaja (eläkkeellä) Jukka Heinonen (160) ja vammaisjärjestötoimija Tiina Rinne (152) Porista, prosessinhoitaja, luottamusmies Eero Rantala (186) Nakkilasta sekä eläkeläinen Tapio Ailasmaa (180) ja pappi Lotta Hatakka (171) Raumalta.
Hyvinvointialueille siirtyi vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi pelastustoimesta. Vapaaehtoiset palokunnat ovat pelastustoimen tärkeä osa. Vasemmistoliiton sadan aluevaltuutetun joukossa on ainakin yksi VPK-aktivisti, porilainen Mika Aho.
Oman kuntansa äänistä merkittävän osuuden saaneita vasemmistoliittolaisia ovat Jenni Tuomi, joka sai 6,9 prosenttia Harjavallan äänistä ja Petri Salminen, osuus 4,5 prosenttia Euran äänistä.
Nakkila on yksi niistä kunnista, jotka jäivät ilman aluevaltuutettua. Vasemmistoliiton nakkilalaisen varavaltuutetun, Eero Rantalan, ansiosta Nakkilalla on kuitenkin edustaja aluevaltuuston päätöksenteossa.
Kanta-Hämeen aluevaltuutetuiksi valittiin sairaanhoitaja (AMK) Erja Hirviniemi (957 ääntä), kansanedustaja, lähihoitaja Aino-Kaisa Pekonen (634) ja sairaanhoitaja (AMK) Minna Belik (323) Riihimäeltä, professori emeritus Juhani Lehto (589) ja opiskelija Aapo Reima (353) Hämeenlinnasta sekä lähihoitaja, muistihoitaja Hanna Jokinen (303) Hattulasta.
Varavaltuutetuiksi valittiin teknisen toimen sihteeri, pääluottamusmies Tarja Kirkkola-Helenius (270) Jokioisista, työllisyydenhoidon päällikkö, sosionomi (YAMK) Suvi Aaltonen (270) Forssasta, sosionomi (YAMK), ministerin erityisavustaja Hanna Hänninen (233) Riihimäeltä, sosionomi (AMK), varhaiskasvatuksen opettaja Pirkko Juurus (191) Hämeenlinnasta, yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalialan lehtori Sirpa Ylikerälä (170) Hattulasta ja va. sosiaalityöntekijä Satu Viksten (162) Tammelasta.
Kanta-Hämeessä vasemmistoliitolla on runsaasti valovoimaisia naisehdokkaita. Neljä kuudesta aluevaltuutetusta ja kaikki kuusi varavaltuutettua ovat naisia.
Vasemmistoliiton nuorin aluevaltuutettu, 20-vuotias Aapo Reima valittiin Kanta-Hämeestä.
Viiden tuhannen asukkaan Jokioinen kuuluu niihin kuntiin, jotka jäivät ilman aluevaltuutettua, mutta eniten ääniä kunnassa saanut vasemmiston Tarja Kirkkola-Helenius nousi varavaltuutetuksi ja edustaa Jokioisia aluevaltuustossa. Kirkkola-Helenius sai 8,6 prosenttia Jokioisten äänistä ja hyvän äänimäärän muualta.
Myös Tammela kuuluu ilman aluevaltuutettua jääneisiin kuntiin, mutta vasemmiston varavaltuutettu Satu Viksten korjaa tilannetta.
Kotikunnassaan eniten ääniä kaikista ehdokkaista saaneisiin vasemmistoliittolaisiin kuuluu Erja Hirviniemi, joka sai 8,2 prosenttia Riihimäen äänistä.
Pirkanmaan aluevaltuutetuiksi valittiin kansanedustaja, sosiologi Anna Kontula (2 832 ääntä) Valkeakoskelta, sosionomi, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Minna Minkkinen (1 314), psykologi Kukka Kunnari (897), hallintotieteiden maisteri Mikko Aaltonen (808), kääntäjä, yrittäjä Jouni Sirén (692) ja opiskelija, kasvatustieteen kandidaatti Milka Hanhela (640) Tampereelta sekä myyjä Anne Nyman (888) ja sairaanhoitaja, eläkeläinen Mervi Veijola (625) Nokialta ja sairaanhoitaja Leena Saarela (856) Sastamalasta.
Varavaltuutetuiksi valittiin yliopistotutkija, sairaanhoitaja Sinikka Torkkola (581), nuorisolääkäri Miila Halonen-Saari (492), luokanopettajaopiskelija Aatu Korhonen (352) ja psykiatrinen sairaanhoitaja Minna Malkamäki (325) Tampereelta sekä sairaanhoitaja (AMK) Mirka Löf (507) Hämeenkyröstä, sosionomi (lail.), palveluneuvoja Satu Kosola (405) Lempäälästä, toimitusjohtaja, kehityspäällikkö Reijo Kahelin (361) Orivedeltä sekä sosiaalipsykologi, yhteiskuntatieteiden maisteri Eleanora Mäkinen (331) ja filosofian maisteri, lehtori Anneli Lehtonen (315) Nokialta.
Anna Kontula sai kolmanneksi eniten ääniä kaikista Pirkanmaan ehdokkaista. Kontula sai 5,2 prosenttia kotikuntansa Valkeakosken äänistä.
Muita kotikuntansa ääniharaviin kuuluvia vasemmiston aluevaltuutettuja ovat Nokialla toiseksi eniten ääniä ja 5,7 prosenttia nokialaisten äänistä saanut Anne Nyman, Nokialla kolmanneksi eniten ääniä ja 4,4 prosenttia nokialaisten äänistä kerännyt Mervi Veijola sekä Sastamalassa kolmanneksi eniten ääniä ja tasan 7 prosenttia sastamalalaisten äänistä saanut Leena Saarela. Varavaltuutetuista Mirka Löf sai 6,1 prosenttia Hämeenkyrön äänistä.
Pirkanmaalla myös ilman aluevaltuutettua jääneet Virtain ja Kihniön kunnat pääsevät vasemmistoliiton luottamushenkilövalintojen ansiosta aluevaltuuston päätöksenteon piiriin. Valiokuntien varajäseniä vasemmistoliiton ryhmässä ovat 7,3 prosenttia Virtain äänistä saanut Katja Kotalampi ja kolmanneksi eniten, 12,3 prosenttia Kihniön äänistä saanut Hannu Tiainen.
Pirkanmaalta löytyy Länsi-Suomen lisäksi toinen esimerkki vasemmistoliittolaisesta poliittisesta luottamushenkilöstä joka menestyy vaalipiirin vaihtamisesta huolimatta. Vasemmistoliiton uusmaalainen varakansanedustaja Miila-Halonen Saari valittiin kesän kuntavaaleissa Tampereen kaupunginvaltuustoon ja nyt varajäseneksi Pirkanmaan aluevaltuustoon.
Päijät-Hämeen aluevaltuutetuiksi valittiin kuvataiteilija, projektityöntekijä Elisa Lientola (703 ääntä), ylilääkäri, eläkeläinen Antti Holopainen (459) ja proviisori Anna Kaisa Kupiainen (335) Lahdesta.
Varavaltuutetuiksi valittiin erikoislääkäri Harri Pikkarainen (319) ja lukiolainen Oskari Päätalo (250) Lahdesta sekä lähihoitaja, SEY:n eläinsuojeluneuvoja Sallamaari Simpanen (139) Heinolasta.
Oskari Päätalo on 18-vuotias ja vasemmistoliiton nuorin varavaltuutettu koko maassa.
Kymenlaakson aluevaltuutetuiksi valittiin apulaisohjaaja, opiskelija Joona Mielonen (916 ääntä) ja työterveyslääkäri Petri Pekkola (306) Kotkasta sekä kulttuuritehtävän projektipäällikkö Piia Kleimola (236) Kouvolasta.
Varavaltuutetuiksi valittiin suunnittelija, filosofian maisteri Sari Porvari (161) ja perhetukikeskuksen ohjaaja, eläkeläinen Jorma Liukkonen (150) Kouvolasta sekä eläkeläinen, levyseppähitsaaja Pirjo Tujula (159) Kotkasta.
Joona Mielonen sai 4,3 prosenttia kotkalaisten äänistä.
Etelä-Karjalan aluevaltuutetuksi valittiin maalari Heidi Vättö (320) Lappeenrannasta, varavaltuutetuiksi psykoterapeutti, sairaanhoitaja Saara Joronen (194) Lappeenrannasta ja psykologi Ella Petäjäsuo (166) Imatralta.
Etelä-Karjala on vasemmistoliitolle vaikea alue. Ehdokkaita oli vain neljässä alueen yhdeksästä kunnasta. Parannusta kuntavaaleihin verrattuna tapahtui kuitenkin siinä, että Rautjärvellä oli aluevaaleissa ehdokas.
Etelä-Savon aluevaltuutetuksi valittiin palveluohjaaja Sanna Niemelä (373 ääntä) Savonlinnasta, varavaltuutetuiksi kehitysvammaisten ohjaaja Risto Mykkänen (269) Pieksämäeltä ja terveydenhoitaja (AMK) Leena Sallinen (213) Savonlinnasta.
Etelä-Savo on yksi vasemmistoliitolle vaikeista alueista. Puolue ei saanut yhtään ehdokasta alueen pääkaupungissa, Mikkelissä, vaikka kaupungissa on yli 50 000 asukasta. Vasemmistoliitolla ei ollut ehdokkaita seitsemässä alueen 12 kunnasta. Myönteistä kuntavaaleihin verrattuna oli se, nyt vasemmistolla oli ehdokas Kangasniemellä.
Pohjois-Savon aluevaltuutetuiksi valittiin yhteiskuntatieteiden maisteri Laura Meriluoto (1 094 ääntä) Kuopiosta, kansanedustaja, rakennusmies Matti Semi (527) Varkaudesta, erikoislääkäri Kari Haring (496) Pielavedeltä, työsuojeluvaltuutettu Rauno Pikkarainen (403) Kiuruvedeltä, ensihoitaja, opiskelija Juha Pitkänen (362) Tuusniemeltä ja tradenomi (AMK), eläkeläinen Kirsti Puurunen (332) Iisalmesta.
Varavaltuutetuiksi valittiin veteraanikansanedustaja Erkki Virtanen (280) sosionomi (AMK), sosiaalialan ohjaaja Soile Sirkka (226) ja ensihoitaja, geronomi AMK-opiskelija Heikki Korppi (192) Kuopiosta sekä koulutuspäällikkö, valtiotieteiden maisteri Kaisa Korhonen (187) Leppävirralta, lähihoitajaopiskelija Jani From (183) Suonenjoelta sekä lääkäri Tiina Niskanen (168), Sonkajärveltä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on 19 kuntaa. Vasemmistoliitto asetti ehdokkaita 16 kunnassa ja puolueen saamat kuusi aluevaltuutetun ja kuusi varavaltuutetun paikkaa jakaantuivat yhdeksälle kunnalle. Vaikka vasemmisto sai lähemmäs puolet äänistään Kuopiosta, valittiin kaupungista vain yksi aluevaltuutettu, mutta varavaltuutettuja kuitenkin kolme. Pohjois-Savossa vasemmisto hoiti alueellisen kattavuuden esimerkillisesti, ja osoitti että pienistäkin kunnista valitaan keskikokoisen puolueen edustajia.
Valituista moni kuului kuntansa ääniharaviin. Tuusniemellä Juha Pitkänen sai toiseksi eniten ääniä ja 23,3 prosenttia paikallisista äänistä. Pielaveden toiseksi suosituin ehdokas Kari Haring sai 17,4 prosenttia Pielaveden äänistä. Rauno Pikkarainen voitti kolmossijan Kiuruvedellä 9,8 prosentilla paikallisista äänistä. Matti Semi sai 5,9 prosenttia Varkauden äänistä. Varavaltuutettu Jani From sai tasan kuusi prosenttia Suonenjoen äänistä.
Pohjois-Karjalan aluevaltuutetuiksi valittiin terveyskeskuslääkäri, kunnallisneuvos Tapio Hämäläinen (1 335 ääntä) Rääkkylästä sekä filosofian maisteri, järjestötoimitsija Anni Järvinen (505), yrittäjä, filosofian tohtori Alia Dannenberg (320), kirvesmies, isännöitsijä Petteri Tahvanainen (267) ja opiskelija, yrittäjä Maija Kuivalainen (184) Joensuusta.
Varavaltuutetuiksi valittiin opiskelija Alli Mattila (182) Outokummusta, mielenterveyshoitaja, maatilan emäntä Minna Ruokolainen (143) Nurmeksesta sekä psykologian kandidaatti, opiskelija Laura-Kaisa Karjalainen (142), opiskelija Ville-Pekka Timonen (114) ja yhteiskuntatieteiden maisteri, kuntapolitiikan ja järjestötoiminnan asiantuntija Antti Saarelainen (107) Joensuusta.
Kahden tuhannen asukkaan Rääkkylä nousi paikkakunnaksi, jossa vasemmistoliitolla on suurin kannatus koko maassa. Vasemmistoliiton ääniosuus oli 43,5 prosenttia. Kiitos menestyksestä kuuluu Tapio Hämäläiselle, joka sai 41,2 prosenttia rääkkyläläisten äänistä. Hämäläinen sai Kiteenkin äänistä 4,2 prosenttia. Tapio Hämäläinen on saanut moneen otteeseen huomiota valtakunnallisissakin lehdistä puolustaessaan kansalaisten tasavertaista oikeutta terveydenhoitoon. Vuonna 2008 hän sai Lääkäriliiton Max Åkerblom -palkinnon erinomaisesta lääkärintyöstä.
Alli Mattila sai 4,2% Outokummun äänistä. Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmien ainoa maatilan emäntä koko maassa on varavaltuutettu Minna Ruokolainen Nurmeksesta. Mainittakoon myös yksi urheilusaavutus: joensuulainen aluevaltuutettu Alia Dannenberg on shakin viisinkertainen naisten SM-mitalisti.
Keski-Suomen aluevaltuutetuiksi valittiin projektipäällikkö, opiskelija Matleena Käppi (810 ääntä) toimittaja, filosofian maisteri Eila Tiainen (672), sairaanhoitaja, varapääluottamusmies Kati Jetsu (521), tutkija Irma Hirsjärvi (416) ja ylihoitaja, eläkeläinen Ilkka Pernu (376) Jyväskylästä sekä hoiva-avustaja Sirpa Martins (429) Äänekoskelta.
Varavaltuutetuiksi valittiin erityisopettaja, sosiaalityöntekijä Sirkku Ingervo (327), opiskelija, YTK Rosa Heikkinen (312), sairaanhoitaja (YAMK) Anne Kovanen (287) ja yhteiskuntapolitiikan maisteriopiskelija Ira Vainikainen (242) Jyväskylästä sekä paperimies Markku Kankainen (248) ja toimittaja Arja Paakkanen (239) Jämsästä.
Keski-Suomessa on 22 kuntaa, mutta vasemmistoliitolla oli ehdokkaita vain 11 kunnassa. Aluevaltuutettuja valittiin vain kahdesta kunnasta ja varavaltuutettuja vain kahdesta. Kannatuksen keskittyminen muutamaan kuntaan on vasemmiston ongelma Keski-Suomessa.
Toinen vasemmistoliiton ongelma Keski-Suomessa on vetovoimaisten miesehdokkaiden vähyys. Kansanedustaja Juho Kautto ei asettunut ehdokkaaksi aluevaaleihin, ja kuudesta aluevaltuutetusta vain yksi on mies ja kuudesta varavaltuutetusta vain yksi on mies. Keski-Suomessa kannattaa toki iloita erinomaisista naisehdokkaista.
Äänekoskelta aluevaltuustoon valittu Sirpa Martins sai 5,4 prosenttia kotikunnassaan annetuista äänistä.
Etelä-Pohjanmaan aluevaltuutetuksi valittiin kuntayhtymän johtaja, eläkeläinen Antti Perkkalainen (297 ääntä) Evijärveltä, varavaltuutetuiksi työnjohtaja, projektinhoitaja Antti Knuuttila (270) Seinäjoelta ja edustaja, yrittäjä Olli Ketola (194) Alajärveltä.
Vasemmistoliiton ääniharava Antti Perkkalainen oli yksi niistä jotka osoittivat, että pienenkin kunnan jäsen voi nousta aluevaltuustoon. Perkkalainen on tullut tunnetuksi muun muassa toiminnastaan palvelujen yksityistämistä vastaan. Evijärvellä on 2 400 asukasta.
Evijärvi oli ainoa Etelä-Pohjanmaan kunta, jossa vasemmistoliiton kannatus oli kaksilukuinen, 13,1 prosenttia. Perkkalainen sai 137 vasemmiston 140 äänestä Evijärveltä ja 160 ääntä muista kunnista.
Pohjanmaan aluevaltuutetuksi valittiin yhteiskuntatieteiden maisteri (yhteiskuntatieteiden maisteri) Harri Moisio (542 ääntä) Vaasasta ja varavaltuutetuiksi filosofie magister, filosofian maisteri Lisen Sundqvist (211) Pietarsaaresta ja merkonomi, eläkeläinen Raimo Kinnari (186) Laihialta.
Pohjanmaan hyvinvointialueella on 14 kuntaa. Vasemmistoliitolla oli ehdokkaita viidessä kunnassa. Parhaan ääniosuutensa, 5,5 prosenttia äänistä, vasemmisto sai 8 000 asukkaan Laihialla. Raimo Kinnari sai 4,8 prosenttia Laihian äänistä.
Keski-Pohjanmaan aluevaltuutetuiksi valittiin vastaava sosiaaliohjaaja, työnohjaaja Virpi Karhu (232) ja liittoasiakkuuspäällikkö Kauko Niemi (222) Kokkolasta ja varavaltuutetuiksi teatteri-ilmaisun ohjaaja, scenkonstpedagog Pia Leinonen (81) ja lähihoitaja, sairaanhoitaja-opiskelija Jaana Puumala (76), molemmat niin ikään Kokkolasta.
Keski-Pohjanmaalla vasemmistoliiton kannatus on Kokkolan äänestäjien varassa, 90 prosenttia vasemmiston äänistä tuli sieltä. Vasemmistoliiton kannatus on kyllä yli 10 prosenttia Lestijärvellä, mutta 720 asukkaan kunnasta ei tuolla kannatuosuudella saanut 36 ääntä enempää.
Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuutetuiksi valittiin palvelusuunnittelija, sosionomi (YAMK) Anne Huotari (1 565 ääntä), sairaanhoitaja (AMK), filosofian maisteri Olli Kohonen (1 108), lääkäri Outi Einistö (643), kauppatieteiden lisensiaatti, eläkeläinen Mikko Viitanen (488) ja erityisopettaja, eläkeläinen Mikko Raudaskoski (463) Oulusta, aluetoiminnan asiantuntija Tarja Ollanketo (839) Raahesta, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Jouni Jussinniemi (582) Pyhäjärveltä ja ylilääkäri, palvelualuejohtaja Katja Tuliniemi (523) Kalajoelta.
Varavaltuutetuiksi valittiin filosofian maisteri, eläkeläinen Teijo Liedes (430) Iistä, parturi-kampaaja, yrittäjä Eija Flink (425) Pyhäjoelta, etuuskäsittelypäällikkö Outi Pekkala (367) Haapavedeltä, yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiaalityön kehittämispäällikkö Arja Honkakoski (323) Raahesta, palveluasiantuntija, tradenomi (AMK) Sari Janatuinen (270) Kempeleeltä sekä varastoesimies Rauno Hekkala (283), sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri Petra Salovaara (270) ja sosiaalialan esihenkilö, eläkeläinen Eija Säilynoja (266) Oulusta.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi sai toiseksi eniten ääniä Pyhäjärvellä 24,3 prosentilla Pyhäjärven äänistä. Tarja Ollanketo oli Raahen kolmanneksi suosituin 8,8 prosentilla Raahen äänistä. Katja Tuliniemi sai 9,9 Kalajoen äänistä.
Varavaltuutetuista oman kuntansa ääniharaviksi nousivat Pyhäjoen äänistä toiseksi eniten, 21,2 prosenttia, saanut Eija Flink, Iin äänistä toiseksi eniten, 11 prosenttia, äänistä saanut Teijo Liedes ja 11 prosentin ääniosuudella Haapaveden tuloslistan kolmanneksi yltänyt Outi Pekkala.
Ii kuuluu kuntiin, jotka eivät saaneet aluevaltuutettua. Vasemmistoliittolaisen varavaltuutetun Teijo Liedeksen myötä Ii on kuitenkin aluevaltuuston toiminnassa mukana.
Kainuun aluevaltuutetuiksi valittiin kansanedustaja, bioanalyytikko Merja Kyllönen (745 ääntä) ja sosiaalineuvos, eläkeläinen Terttu Huttu-Juntunen (166) Suomussalmelta, eläkeläinen, toimittaja Pertti Granqvist (377) ja eläkeläinen Jouko Korhonen (132) Sotkamosta, vapaaehtoistyön koordinaattori, sairaanhoitaja Miikka Kortelainen (229), sairaanhoitaja (AMK) Saara Karjalainen (181), toiminnanjohtaja, eläkeläinen Raili Myllylä (175) ja humanististen tieteiden kandidaatti, toimittaja Aki Räisänen (104) Kajaanista ja ryhmäavustaja, kouluttaja Kirsi Virtanen (105) Kuhmosta.
Varavaltuutetuiksi valittiin hitsaaja, pääluottamusmies Jouni Lämpsä (97), opinto-ohjaaja, eläkeläinen Anja Tiainen (89), YTT, sosiaalityön yliopistonlehtori Jari Lindh (88), myyntineuvottelija Noora Kyllönen (80) ja näyttelijä, kunnallisneuvos Vesa Kaikkonen (76) Kajaanista, kunnallisneuvos Osmo Polvinen (88) ja lähihoitaja, alueluottamusmies Mervi Sirviö (76) Sotkamosta, puuseppä Juha Kortelainen (71) Hyrynsalmelta ja palvelusihteeri, pääluottamusmies Päivi Soldatkin (67) Paltamosta.
Yksi vasemmistoliiton vahvuuksista Kainuussa on se, että puolue on vahva koko alueella. Vasemmistolla on ainakin yksi kunnanvaltuutettu jokaisessa kahdeksassa kunnassa ja aluevaaleissa oli ainakin yksi ehdokas joka kunnassa. Näin hyvin vasemmiston asiat eivät ole yhdelläkään muulla hyvinvointialueella. Kuudessa kunnassa vasemmistoliitto sai ainakin varavaltuutetun paikan.
Merja Kyllönen on Suomussalmen suosituin poliitikko 11,4 prosentilla kuntalaisten äänistä. Vasemmistoliiton vahvaa suoritusta täydensi Terttu Huttu-Juntunen 4,5 prosentilla suomussalmelaisten äänistä. Pertti Granqvist sai toiseksi eniten ääniä Sotkamosta 8,3 prosentin ääniosuudella.
Varavaltuutetuista Juha Kortelainen on 5,7 prosentilla kunnan äänistä Hyrynsalmen kolmanneksi eniten ääniä kerännyt ehdokas ja Paltamon kolmanneksi suosituin on Päivi Soldatkin 4,3 prosentilla äänistä.
Lapin aluevaltuutetuiksi valittiin perusopetuksen ja lukion rehtori Piia Kilpeläinen-Tuoma (463 ääntä) Pellosta, eläkeläinen, satamaneuvos Reijo Viitala (422) ja sairaanhoitaja, luottamusmies Miia Alasaarela (375), Kemistä, sairaanhoitaja, lähihoitaja Jonna Parviainen (369) ja professori Vesa Puuronen (357), Rovaniemeltä, perusturvajohtaja, eläkeläinen Pertti Hemminki (364) Tervolasta, lääkäri Pekka Honkanen (357) Simosta ja opettaja, humanististen tieteiden kandidaatti Anni Ahlakorpi (299) Utsjoelta.
Vara-aluevaltuutetuiksi valittiin sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri Tiina Outila (285) ja opiskelija Henri Ramberg (257), Rovaniemeltä, kätilö, sairaanhoidon opettaja Sisko Korrensalo (278), yrittäjä Albana Mustafi (270) ja suunnittelija, kätilö Sari Ekorre (250), Kemistä, palvelusuunnittelija Jarkko Kotilaine (269), Kemijärveltä, metsuri Reijo Kontinen (223) Kolarista ja vuorottaja Merja Aalto (217) Torniosta.
Pertti Hemminki sai Tervolassa eniten ääniä, 19,1 prosenttia paikallisista äänistä. Kuntansa suosituin on myös Pellon Piia Kilpeläinen-Tuoma Pello 22,4 prosentin ääniosuudella. Simossa Pekka Honkosen 22,8 prosenttia äänistä oikeutti toiseen sijaan. Anni Ahlakorpi sai 6,4 prosenttia Utsjoen äänistä, kolmanneksi eniten.
Varavaltuutetuista oman kuntansa äänistä merkittävän osan sai Kolarin toiseksi suosituin Reijo Kontinen 11,6 prosentin ääniosuudella ja Kemijärven Jarkko Kotilaine 7,6 prosentin ääniosuudella.
Lapin vasemmiston erikoisuuksiin kuuluu vasemmiston koko maan aluevaltuustoryhmien ainoa metsuri, Reijo Kontinen, ja ainoa satamaneuvos, Reijo Viitala. Kemijärveltä löytyy myös aluevaltuutettu, joka joutuu alvariinsa oikaisemaan nimensä kirjoitusasua, Jarkko Kotilaine ilman n-kirjainta lopussa.
|||
Tässä esitellyt 205 vasemmistoliiton aluepäättäjiksi valittua eivät tehneet vaalivoittoa yksin. Lähes 1 200 ehdokasta pani itsensä likoon, ja tuhannet osallistuivat vaalityöhön. Vaalitulos osoitti jälleen monella tapaa, että jokainen ääni on kullan arvoinen.
Aluevaalit oli myös eduskuntavaaliharjoitus. Vaikka ehdokkaiden valtaosa oli jo hankkinut kokemusta ja saanut luottamusta oman kuntansa äänestäjiltä kuntavaalissa, tarjosi aluevaalit useimmille ensimmäisen mahdollisuuden hakea kannatusta omassa vaalipiirissä tai osassa sitä.
Vasemmistoliitolla on nyt kaikissa vaalipiireissä suuri joukko uusia kandidaatteja eduskuntavaaliehdokkaiksi.
Jos askel aluevaalien vaalipotista tuntuu liian pitkältä kansanedustajan paikan vaatimiin tuhansiin ääniin, on hyvä tietää, että pienehköstä äänimäärästä ovat monet kansanedustajatkin lähteneet liikkeelle. Jussi Saramo sai ensimmäisissä eduskuntavaaleissaan vuonna 1999 269 ääntä, ja nousi eduskuntaan vasta kuudennella yrittämällä vuoden 2019 vaaleissa. Anna Kontulan ensimmäisen ehdokkuus tuotti vuonna 2003 383 ääntä, mutta kolmas yritys vuonna 2011 antoi paikan eduskunnassa.
Vasemmistoliitto lähtee eduskuntavaaleihin itseluottamusta puhkuen. Puolueella tulee joka vaalipiirissä olemaan täysi lista yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisen kokeneita ja luotettuja asiantuntijoita.
Lue artikkelin ensimmäinen osa:
Aluevaaleista voittoon eduskuntavaaleissa – tässä vasemmiston vaalitulos joka alueella (19.2.2022)
Vasen Kaistan ja Kansan Uutisten yhteistyö
Tämä artikkeli on osa Vasen Kaista -verkkolehden ja Kansan Uutisten yhteistyötä. Kirjoitus julkaistaan samanaikaisesti molemmissa julkaisuissa.
Lue lisää aluevaalien tuloksista:
Kannatusmittaukset arvasivat vaalituloksen keskimäärin melkein hyvin (4.2.2022 Kannatusmittausten osumatarkkuudesta aluevaaleissa)
Vasemmistoliitto ohitti keskustan ja vihreät Pirkanmaalla (Vasen Kaista 28.1. Aluevaalien tulokset Pirkanmaalla. Kaikkien puolueiden tulos, vasemmistoliiton kuntakohtaiset tulokset)
Vasemmiston jättipotti suli taas ennen loppuvihellystä (Vasen Kaista 25.1. vasemmistoliiton ääniosuuden toistuvasta laskusta ennakkoäänten ääniosuuksien julkistamisen jälkeen)
Anna Kontula ja Kukka Kunnari vasemmiston aluevaltuustoryhmän johtoon (Vasen Kaista 25.1. Pirkanmaan aluevaltuuston vasemmistoryhmän järjestäytymisestä)
Vasemmistoliitto ja sote-uudistus saivat luottamuslauseen (Vasen Kaista 24.1.2022 Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuutetut ja varavaltuutetut, vasemmistoliiton aluevaltuutettujen määrä kaikilla hyvinvointialueilla)