Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI
Bulgariassa järjestettiin kolmannet ennenaikaiset kansalliskokouksen (Народно събрание) vaalit neljän vuoden sisällä. Vaalit eivät tuo ratkaisua Bulgarian perimmäisiin ongelmiin: köyhyyteen, korruptioon, vähemmistöjen syrjimiseen ja nuorten aikuisten joukkomittaiseen maastamuuttoon.
Kaksi pääpuoluetta, oikeistolainen GERB ja sosiaalidemokraattinen BSP ovat saaneet äänestäjiltä vuorollaan valtakirjan ratkaista maan kipeimmät ongelmat, mutta päätyneet talouskuripolitiikan jatkamiseen.
Virallisesti ei äänestysprosenttia vielä tätä kirjoittaessa ole julkistettu, mutta se on noin 50 prosenttia, samaa luokkaa kuin edellisissä vaaleissa.
Bulgaria on palkkamaltin ja joustavien työmarkkinoiden näyteikkuna
Alhaista äänestysintoa selittänee se, että Bulgarian kansan enemmistöä ahdistaviin ongelmiin ei ole tullut parannusta, johti hallitusta porvarillinen tai sosiaalidemokraattinen vaihtoehto.
Vuosien 2007–2008 finanssikriisin jälkeen Euroopan unioni ja Kansainvälisen valuuttarahasto ovat määränneet Bulgarian noudattamaa talouskuripolitiikkaa, joka on parantanut pankkien ja suuryritysten taseita, mutta johtanut sosiaaliseen katastrofiin.
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö (International Trade Union Confederation, ITUC) otti vuosiraportissaan vuonna 2012 Bulgarian varoittavaksi esimerkiksi niistä tuhoista joita Euroopan Unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston pakottama talouskuripolitiikka aiheuttaa.
ITUC:n mukaan Bulgarian kehitys todistaa, että palkka-alennus ja joustavat työmarkkinat ovat johtaneet sellaisiin elin- ja työehtoihin, joita Euroopassa ei tulisi sietää.
Bulgariassa asuu Kreikan ohella Euroopan köyhin kansa. Yleisin tuntipalkka on noin euron suuruinen ja keskimääräinen eläke 165 euroa. Väestökehitys on negatiivinen. Jo vuoden 1997 talousromahduksen seurauksia oli yli miljoonan, etupäässä nuoren aikuisen, muutto ulkomaille.
Transparency Internationalin korruptioindeksissä Bulgaria on EU:n eniten korruptoitunut maa. Myös romanien ja muiden vähemmistöjen syrjintä sekä pakolaisten kohtelu herättää toistuvasti huolta ihmisoikeusjärjestöjen raporteissa.
Kumppanuus Euroopan unionin vai Venäjän kanssa?
Viime sunnuntain ennenaikaisiin vaaleihin jouduttiin marraskuussa järjestetyn presidentinvaalin tuloksen aiheuttaman hallituskriisin vuoksi. GERB:n puheenjohtaja, pääministeri Boiko Borisov julisti ennen vaaleja, että hänen hallituksensa eroaa, ellei GERB:n ehdokasta valita presidentiksi. Kun BSP:n tukema Rumen Radev valittiin liki 60 prosentin kannatuksella hallitus erosi ja uudet parlamenttivaalit julistettiin pidettäväksi.
Bulgarian vaalit ovat herättäneet suurta kiinnostusta lännen valtamediassa sen vuoksi, että maan joko toivottiin tai pelättiin loittonevan Euroopan unionista ja lähestyvän Venäjää. Presidentti Radev haluaa edistää hyviä suhteita Venäjään. Moldovan kurssi kääntyi EU:sta Venäjän suuntaan kun Igor Dodon voitti ja valittiin presidentiksi joulukuussa. Venäjällä on ymmärtäjiä ja ystäviä monen EU:n jäsenvaltion hallituksissa, ja Bulgarian parlamentin arveltiin voivan saada venäläismielisen enemmistön.
Bulgarian sosialistisen puolueen, BSP:n, puheenjohtajaksi viime vuonna valittu Kornelia Ninova lupasi ensi töikseen lopettaa EU:n Venäjään kohdistamat pakotteet, kun hänestä tulee Bulgarian pääministeri.
GERB:n säilyminen suurimpana puolueena oli suuri huojennus EU:n hajoamista pelkääville. GERB:n 11 paikan voitto ei kuitenkaan ollut niin merkittävä kuin miltä se näyttää. Puolueen hallituskumppanit, useiden porvaripuolueiden muodostama Reformistinen liitto -puolue (Реформаторски блок) ja BSP:sta eronnut ABC – vaihtoehto Bulgarian elvyttämiseksi -puolue (Алтернатива за българско възраждане, АБВ) putosivat kokonaan parlamentista. Reformistisella liitolla oli 23 ja ABC:lla 11 parlamenttipaikkaa ennen vaaleja.
Nationalistiset, islaminuskoa, turkkilaisia ja maahanmuuttajia vastustavat oikeistopuolueet yhdistivät voimansa Yhtyneet patriootit -vaaliliittoon, mutta hävisivät silti kolme paikkaa. Molempien suurten puolueiden muukalaiskammo takaa sen, ettei radikaalioikeistolle riitä kasvualustaa valtapuolueeksi.
Neljäs parlamenttiin yltänyt puolue, romani- ja turkkilaisvähemmistöjä edustava DPS menetti kannatuksestaan kolmanneksen. Osin tämä johtui siitä, että naapurivaltio Turkki ministeritasoa myöten ohjeisti Bulgarian turkkilaisia, joista merkittävä osa on muuttanut Turkin puolelle, äänestämään Demokraatit vastuullisuuden, vapauden ja suvaitsevaisuuden DOST-puoluetta (Демократи за отговорност, свобода и толерантност, ДОСТ). DOST:n kannatus tosin jäi 2,9 prosenttiyksikköön.
Neljän prosentin äänikynnyksen ylitti myös uusi Volja-puolue. joka lupaa lopun kaikille ongelmille. Puolueen perustaja, liikemies Veselin Mareški pyrki kansan suosioon ilmoittamalla olevansa Bulgarian Donald Trump.
Ulkomailla asuvia bulgarialaisia varten oli 371 vaalihuonetta auki 70 eri maassa. Parlamenttiin pyrki 20 puoluetta ja vaaliliittoa. Vuonna 2009 perustettu Bulgarian vasemmistopuolue (Българската левица) ei kokenut läpimurtoa näissäkään vaaleissa. Se osallistui vaaleihin vaaliliitossa Bulgarian vihreän puolueen (Зелена партия) kanssa, mutta kannatus jäi alle yhden prosenttiyksikön. Vaaleihin osallistui kaikkiaan kolme vihreää puoluetta.
Hallituksen muodostaminen vaikeata
Monissa Euroopan maissa toteutettava suuri koalitio, kahden suurimman, useimmiten sosiaalidemokraattisen ja porvarillisen puolueen yhteishallitus, ei tule kysymykseen Bulgariassa. Enemmistöhallitukseen tarvitaan 121 kansanedustajaa. GERB tarvitsee siis omien 95 edustajan lisäksi 26 edustajaa kumppaneilta. GERB on ennen vaaleja vakuuttanut, että se ei istu samassa hallituksessa kuin DPS. Jäljelle jää siis hallitusyhteistyö äärioikeiston Yhtyneet patriootit -puolueen kanssa, jota molemmat osapuolet vierastavat.
Sosiaalidemokraatit ilmoittivat ennen vaaleja, että heille sopii hyvin yhteishallitus laitaoikeiston kanssa, mutta tarvittavan kolmannen puolueen saaminen mukaan lienee vaikeata. Bulgarian pattitilanne näyttää jatkuvan, eikä finanssioligarkeilla ja talousrikollisilla näytä olevan huolen häivää.
|||
Bulgaria:
Bulgarian tasavalta (Република България) on runsaan seitsemän miljoonan asukkaan valtio Balkanilla, Euroopan kaakkoisosassa. Pääkaupunki on 1,2 miljoonan asukkaan Sofia.
Bulgaria on väestöltään Euroopan 16. suurin maa. Väestöstä on bulgaareja lähes 85, turkkilaisia liki 9 ja romaneja lähes 5 prosenttia.
Ensimmäinen Bulgarian valtio tunnetaan jo vuosilta 681–1018, toinen vuosilta 1185–1396. Bulgaria on ollut vuodesta 1908 jälleen itsenäinen. Toisessa maailmansodassa yksinvaltaisen tsaarin johtama valtio oli Saksan liittolainen. Sodan jälkeen se oli sosialistinen Bulgarian kansantasavalta.
Nykyisen tasavallan perustuslaki on ollut voimassa vuodesta 1991. Bulgaria on NATO:n jäsen vuodesta 2004 ja Euroopan unionin jäsen vuodesta 2007. Valuutta on Bulgarian leva.
Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:
Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)
Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:
Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)
Euroopan vaalit 2016
- Osa 1 Vasemmistokin eteni (9.1.2017)
- Osa 2 Itäinen Eurooppa kaksipuoluevallan lumossa (11.1.2017)
- Osa 3 Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.2017)
*