Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa

CAI MELAKOSKI   
Valtamedia piirsi sensaationnälässään väärän kuvan raportoidessaan Alankomaiden parlamenttivaalien ennakkoasetelmista. Vaalit eivät olleet liberaalipuolueen johtajan, pääministeri Mark Rutten ja äärioikeistolaisen Vapauspuolueen Geert Wildersin välinen taistelu presidentin asemasta Trump-ilmiöineen sen enempää kuin kansanäänestys Nexitistä, Alankomaiden EU-jäsenyydestä.

Median huomiota eniten saaneet puolueet kyllä puhuivat kilvan maahanmuuttajia ja islaminuskoa tunnustavia vastaan, mutta mielipidetiedustelujen mukaan kansaa askarrutti etupäässä huoli terveyden- ja vanhustenhuollosta sekä koulutuksesta. Rikkaita suosivaa säästöpolitiikkaa toteuttaneet kaksi hallituspuoluetta nojasivat vuoden 2012 vaaleissa saamaansa enemmistöön äänistä. Nyt ne saivat reilun neljänneksen kannatuksen. Voiko vaalitulos olla selkeämpi?

Valtamedia on julistanut johtavan porvaripuolueen, oikeistoliberaalisen Vapauden ja demokratian kansanpuolueen (Volkspartij voor Vrijheid en Democratie, VVD) vaalien voittajaksi samaan tapaan kuin Pohjois-Irlannin suurimman oikeistopuolueen pari viikkoa sitten. Jos kannatuksen liki neljäsosan hukkaaminen nähdään vaalivoitoksi, voi vasemmisto täysin rinnoin toivoa oikeistopuolueille samankaltaisia voittoja myös tulevissa vaaleissa.

Toinen hallituspuolue, sosiaalidemokraattinen Työn puolue (Partij van de Arbeid, PvdA) hävisi vaaleissa ylivoimaisesti eniten, sen kannatus putosi neljännekseen viime vaalien kannatuksesta. Talouskuripolitiikka ja flirttailu muukalaiskammon kanssa tuli kalliiksi erityisesti sosiaalidemokraateille.

Äärioikeistolaisesta Vapauspuolueesta (Partij voor de Vrijheid, PVV) ei tullut ykköspuoluetta, vaikka se sai viisi lisäpaikkaa. PVV ei saanut takaisin edes edellisissä vaaleissa häviämiään yhdeksää paikkaa.

Vihreä vasemmisto -puolue neljästä neljääntoista paikkaan

Vaalien suurin voittaja on kiistatta Vihreä vasemmisto -puolue (GroenLinks, GL), jonka kampanja korosti sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ihmisoikeuksia ja ympäristöarvoja. Puolueen kampanja vetosi erityisesti nuoriin ja naisiin, ja pääkaupunki Amsterdamissa Vihreä vasemmisto nousi suurimmaksi poliittiseksi voimaksi. Neljän edustajan parlamenttiryhmään tulee 10 uutta jäsentä.

GroenLinks on neljän pienen vasemmistopuolueen ‒ kommunistisen, radikaalivasemmistolaisen ja kahden vasemmistokristillisen ‒ yhteenliittymisen tulos. Puolue ei peittele vasemmistolaisuuttaan, se korostaa sijoittuvansa sosiaalidemokraateista vasemmalle. Se edustaa vasenta siipeä Euroopan vihreässä puolueessa.

Sosialistipuolue suurimmaksi vasemmistopuolueeksi

Euroopan parlamentin vasemmistoryhmään GUE/NGL vasemmistoliiton tapaan kuuluva Sosialistinen puolue (Socialistische Partij, SP) lienee menettänyt osan kannatuksestaan GroenLinks -puolueelle. SP kärsi yhden paikan tappion ja sai 14 paikkaa kuten GL. SP on silti kannatukseltaan 0,2 prosentin etumatkalla Alankomaiden suurin vasemmistopuolue.

Toinen Euroopan parlamentin vasemmistoryhmään kuuluva alankomainen puolue, Eläinten puolue (Partij voor de Dieren, PvdD) kuuluu vaalien voittajiin. Sen ryhmän jäsenmäärä edustajainhuoneessa nousi kahdesta viiteen.

Uusi sosiaalidemokraattinen Ajattele-puolue (DENK, Ajattele, turkiksi Tasa-arvo) syntyi, kun kaksi kansanedustajaa erotettiin sosiaalidemokraattisesta parlamenttiryhmästä heidän kritisoituaan puolueen maahanmuuttopolitiikkaa. DENK julistautui maahanmuuttajaystävälliseksi puolueeksi ja voitti kolme paikkaa.

Vaalin voittajiin kuuluivat myös kristillisdemokraattinen Christen Democratisch Appèl (CDA) ja ympäristönsuojelua korostava keskustaliberaalinen Democraten 66.

Optimismi voitti vihan ja pessimismin

Äänestysaktiivisuus nousi erittäin korkealle, ennakkotietojen mukaan 81 prosentin tuntumaan. Amsterdamissa ja eräillä muilla paikkakunnilla jouduttiin äänestyslippuja painamaan lisää kesken vaalipäivän, Haagissa ja monessa muussa kaupungissa jouduttiin vaalihuoneistojen aukioloaikaa pidentämään, jotta kaikki niiden ulkopuolella jonottavat kansalaiset pääsisivät äänestämään.

Vaalitulos tällä äänestysaktiivisuudella vahvistaa, että alankomaiden kansalaiset eivät ole alttiita vihapropagandalle, eikä äänioikeiston mahdollinen joukkokannatus alkanut täältä. Juuri ennen vaaleja julkistettu asennekartoitus kertoi, että 35 prosenttia pessimistisistä kansalaisista äänestää äärioikeistolaista Vapauspuoluetta. Alankomaalaiset ovat siis optimistista väkeä.

Alankomaat

Alankomaiden kuningaskunnan (Koninkrijk der Nederlanden) kuningas on Willem-Alexander. Perustuslaillisen monarkian lainsäädännöstä vastaa kaksikamarinen parlamentti (Staten-Generaal). Eilen pidetyissä vaaleissa valittiin 150 jäsentä alahuoneeseen, toiseen kamariin (Tweede Kamer)

Alankomaiden pinta-ala on samaa luokkaa (41 548 km2) kuin Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Uusimaa yhteensä, mutta alueella asuu kolme kertaa enemmän väkeä (runsaat 17 miljoonaa) kuin Suomessa. Alankomaat on väestömäärältään 12 suurin Euroopan 50 itsenäisestä valtiosta.

Pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus istuu Haagissa. Alankomaat on EU:n perustajajäseniä ja valuutta on euro.

***

Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:

Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)

Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:

Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)

|||

Euroopan vaalit 2016

• Osa 1 Vasemmistokin eteni (9.1.2017)
• Osa 2 Itäinen Eurooppa kaksipuoluevallan lumossa (11.1.2017)
• Osa 3 Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.2017)

Irlannin talouskurittajille tyly tuomio vaaleissa, ääntenlaskua liki viikko (4.3.2016)
Euroopan uni on ohi? (1.3.2016)
Irlannin vaalit huomenna: Vasemmiston Sinn Féin voittoon (25.2.2016)
Irlannin talouskurittajille tyly tuomio vaaleissa, ääntenlaskua liki viikko (4.3.2016)
Oikeisto jyrää Puolassa (5.1.2016)
Podemos kaatoi Espanjan kaksipuoluejärjestelmän (22.12.2015)

*