Teksti: CAI MELAKOSKI
Presidentti Emmanuel Macronin saama 66 prosentin kannatusosuus presidentinvaaleissa on paljastunut kuplaksi. Myös Macronin “uudenlaisen kansanliikkeen” hohdokkuus haihtuu, ja Tasavalta liikkeellä -puolueen (La République En Marche!, LREM) johdon itsevaltaisia otteita kritisoivilta jäseniltä on evätty pääsy puolueen sisäisille verkkosivuille.
Sen sijaan Macronin nimittämä hallitus sai Ranskan kansalliskokouksen äänestyksessä vakuuttavan luottamuslauseen. Luottamusta osoitti 370 kansanedustajaa 577-jäsenisestä parlamentin alahuoneesta.
Vain 36 prosentilla ranskalaisista on positiivinen näkemys Macronin toimista presidenttinä torstaina julkaistun mielipidemittauksen mukaan. Kielteinen näkemys Macronista on 49 prosentilla äänestäjistä, raportoi mielipidetutkimuslaitos YouGov.
Macronin kannatus oli pudonnut rajusti, 54 prosenttiin, jo kahden heinäkuun lopun mielipidemittauksen mukaan.
‒ Joillekin ihmisille alkaa tulla tunne, että hän (Macron) on poikkeuksellinen hurmaaja ja viestijä, jonka Hollywood-tyylinen kommunikaatio on itse asiassa työväline talouskuripolitiikan sisäänajamiseksi, kommentoi Ifop-mielipidetutkimuslaitoksen tutkija Jerome Fourquet kyselytutkimuksen tuloksia France24-televisiokanavan verkkosivujen mukaan.
Macron-huuman hiipumiseen on monta syytä. Hänen hallituksensa talouspäätökset ovat olleet vaaliohjelmassa luvattuakin suosiollisempia pankeille ja rikkaille ja tylympiä kansan valtaosalle. Hän on myös muuttanut käyttäytymistään journalisteja kohtaan flirttailevasta kopeaksi.Tästä lehtimiehet ovat loukkaantuneet ja he ovat alkaneet julkaista nyt myös uutisia, jotka riisuvat heidän itsensä luomia myyttejä uudenlaisesta politiikan ihmemiehestä.
Pormestarit kautta Ranskan ovat käärmeissään kun paikallishallinnon määrärahojen leikkaukset on nostettu vaaliohjelman 10 miljardista eurosta 13 miljardiin. Toisaalta Macronin lupaama 300 miljoonan euron korotus koulutusmäärärahoihin on peruttu.
Macron on yrittänyt kiillottaa julkisuuskuvaansa isännöimällä suosittuja pop-tähtiä, mutta tapaamiset ovat kääntyneet tarkoitustaan vastaan. Macron on koettu hurskastelijaksi kun hän on liehitellyt suurta yleisöä poseeraamalla koulutuksen ja kehitysavun asianajajina tunnettujen Bonon ja Rihannan seurassa. Bonolle Macron vakuutti toivovansa kehitysyhteistyömäärärahojen reilua korotusta, vaikka hän juuri oli määrännyt niitä leikattavaksi.
Macronin innovatiivinen demokratia: johto valitsee johdon
Macron onnistui ennen vaaleja viettelemään Ranska liikkeellä -puolueeseensa sosiaalidemokraattien ja porvareiden lisäksi myös kansalaisia puoluepolitiikan ulkopuolelta. Karu totuus uudenlaiseksi demokraattiseksi kansanliikkeeksi esitellystä puolueesta on pikkuhijaa valjennut. Puolue on muuttamassa sääntöjään sangen epädemokraattisin ottein, ja monet vastaan pullikoineet jäsenet ovat huomanneet, että heiltä on evätty pääsy puolueen verkossa oleville äänestyssivuille. Uusien sääntöjen mukaan valinnat eivät kuulu jäsenistölle.
Jäsenet äänestivät uusista säännöistä ilman että sääntöluonnosta näytettiin. He joutuivat tekemään äänestyspäätöksensä kolmesivuisen yhteenvedon perusteella.
‒ Osallistuimme Suureen marssiin, olimme hyvin hyödyllisiä yhdessä vaiheessa, sanoi LREMin paikallisosaston puheenjohtaja Tiphaine Beaulieu ranskalaiselle France24-uutiskanavalle antamassaan haastattelussa.
‒ Nyt meitä ei oteta huomioon, meitä kohdellaan halventavasti kun tarjoamme palvelujamme. Kukaan ei ole kiinnostunut meistä.
Beaulieu on koonnut 534 normandialaisen En Marche! -puolueen jäsenen tekemää valitusta puolueen keskusjohdon toiminnasta jäsenistöä kohtaan.
Oikeiston LR hajosi ja demariryhmä kutistui edelleen kansalliskokouksen järjestäytyessä
Ranskan kansalliskokouksen vaalien tuloksissa on paljon muutakin huomionarvoista kuin valtalehdistön raportoimat asiat, kuten presidentti Macronin uuden puolueen saama enemmistö paikoista, sosialistipuolueen romahdus ja alhainen äänestysprosentti. Vaille huomiota jäi muun muassa vasemmiston suuri voitto ja vihreiden tappio, joka oli vielä tylympi kuin sosialistien.
Tarkat vaalitulokset on esitelty tämän artikkelin kahdessa ensimmäisessä osassa.
Ryhmien järjestäytyessä tuli lisää yllätyksiä: konservatiivien ryhmä hajosi ja sosialistien ryhmä pieneni entisestään kun liittolaiskansanedustajat loikkivat muihin ryhmiin.
Ranskan kansalliskokouksessa on heinäkuun alusta kuusi ryhmää, jotka esitetään alla järjestyksessä suurimmasta pienimpään. Ryhmien jäsenmäärään sisältyy vaalien jälkeen ryhmään hyväksytyt liitännäisjäsenet.
Macronin sosiaalidemokraateista, oikeistopoliitikoista ja osin politiikan ulkopuolelta tulleista koostuvalla Tasavalta liikkeellä -ryhmällä (Groupe La République en marche, REM), on 314 jäsentä. (Ryhmän koostumuksesta tarkemmin, katso Macron 1/3). Ryhmään liittyi joukko sosialistien yhteistyökumppaneiden listoilta valittuja kansanedustajia.
Hajoamisen vuoksi pienentyneellä konservatiivien tasavaltalaiset -ryhmällä (Groupe Les Républicains, LR) on 100 jäsentä.
Keskustaliberaalisella demokraattisen liikkeen ja liittolaisten ryhmällä (Groupe du Mouvement démocrate et apparentés, MoDem) on 47 jäsentä.
Oikeistoliberaalien ryhmän koko kaksinkertaistui, koska nimen Rakentavat: tasavaltalaiset, UDI, riippumattomat (Groupe Les Constructifs: républicains, UDI, indépendants, LC) saaneeseen ryhmään liittyi toistakymmentä konservatiivien listoilta valittua kansanedustajaa. Ryhmällä on 35 jäsentä.
Sosialistipuolueen ja sen liittolaisten uuden vasemmiston ryhmään (Groupe Nouvelle Gauche, NG) odotettiin 45 jäsentä, mutta liki kolmannes valitsi toisin, lopulta ryhmään jäi 31 jäsentä.
Uuden vasemmistolaisen vaaliliiton uuteen taipumattoman Ranskan (Groupe La France insoumise, FI) ryhmään liittyi 17 kansanedustajaa.
Kommunistien demokraattinen ja tasavaltalainen vasemmistoryhmä (Groupe de la Gauche démocrate et républicaine, GDR) sai 16 edustajaa. Ryhmään liittyi muun muassa merentakaisten alueiden kansanedustajia.
Ryhmän perustamiseen tarvitaan 15 kansanedustajaa, joten radikaalioikeisto jäi ilman ryhmää. Yhteensä 17 edustajaa on ryhmien ulkopuolella.
Vain vasemmistopuolue La France insoumise yhtenäisenä hallitusta vastaan
Pääministeri Philippen esiteltyä kansalliskokoukselle hallituksensa ohjelman, joka perustuu presidentti Macronin talouskuripolitiikkaa kiristävään vaaliohjelmaan (katso Macron 3/3), äänestettiin hallituksen luottamuksesta. Äänestystulos selviää taulukosta alla:
Hallituksen saama ylivoimainen luottamus ei ollut kenellekään yllätys. Sen sijaan muiden kuin LREMin ja se vaaliliittokumppani MoDemin kansanedustajien äänestyskäyttäytyminen antaa aiheen odottaa mielenkiintoista toimikautta.
Vasta hajonneen konservatiiviryhmän jäljelle jäänyt osa hajosi heti tässä äänestyksessä. Enemmistö äänesti tyhjää, koska epäluottamuksen osoittaminen oikeiston ajamalle politiikalle olisi ollut noloa. Liki neljännes ryhmän jäsenistä äänesti kuitenkin vasemmiston mukana hallituksen luottamusta vastaan.
Sosiaalidemokraattien NG-ryhmän jäsenistä valtaosa äänesti oikeiston mukana tyhjää, kuten myös neljännes kommunistien ryhmästä. Vain vasemmiston FI-ryhmä oli yhtenäisenä oppositiossa.
Ranskan kevään vaalitulokset Vasen Kaistassa kolmessa osassa:
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7.2017)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.2017)
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.2017)
Vasen Kaista purkaa Macroniin liitettyjä myyttejä:
Viisi myyttiä Emmanuel Macronista (1/3) (10.7.2017)
Macronin LREM-puolueen kansanedustajista ja ministereistä puolet ei ole tullut politiikan ulkopuolelta, vaan enemmistö on taustaltaan oikeistososiaalidemokraatteja ja porvaripoliitikkoja.
Viisi myyttiä Emmanuel Macronista (2/3) (12.7.2017)
Macron tai hänen puolueensa eivät ole ennennäkemättömän suosittuja, vaalitulosten markkinoinnissa on vain ollut poikkeuksellisen paljon taitoa, juonikkuutta ja tuuria.
Viisi myyttiä Emmanuel Macronista (3/3) (14.7.2017)
Macronin ohjelma ei ole uusi ja raikas, vaan tuunattu kopio tutuista oikeistoliberaalien toimintasuunnitelmista.
Ranskan vaaleista aikaisemmin Vasen Kaistassa:
Mustana vai sokerilla? (24.5.2017)
Macron, Marine ja Marianne (6.5.2017)
Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:
Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)
Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:
Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)
*