Vasen Kaistan artikkelisarja Euroopan poliittisten asetelmien kehityksestä esittelee tänään kuluneen vuoden parlamenttivaalien tulokset entisissä sosialistisissa maissa.
Vuonna 2016 järjestettiin parlamenttivaalit 16:ssa Euroopan 50 maasta. Kymmenen näistä maista oli ennen osa kolmea entistä sosialistista valtakuntaa: Neuvostoliittoon kuuluneet Georgia, Kazakstan, Liettua, Venäjä ja Valko-Venäjä, Jugoslaviaan kuuluneet Kroatia, Makedonia, Montenegro ja Serbia sekä Tšekkoslovakiaan kuulunut Slovakia. Vaalit järjestettiin myös sosialistiseen leiriin kuuluneessa Romaniassa.
Vasemmisto ei saanut näissä maissa yhtään parlamenttipaikkaa. Sosiaalidemokraateista vasemmalla olevien puolueiden menestys entisissä sosialistisissa maissa ei kuitenkaan ole mahdotonta, tämän osoittaa vasemmiston 15,3 prosentin ääniosuus Tšekin parlamenttivaaleissa 2013 ja 6 prosentin kannatus Slovenian parlamenttivaaleissa vuonna 2014.
Tämä on vuoden 2016 eurooppalaisten maiden vaalituloksia käsittelevän artikkelin toinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin maanantaina ja kolmas ilmestyy perjantaina.
Georgian parlamentissa (Sakartvelos parlament’i) on 150 jäsentä. Lokakuussa järjestetyissä vaaleissa valta vaihtui, kun vuonna 2012 perustetun sosiaalidemokraattisen, länteen suuntautuvan Georgian unelma ‒ Demokraattinen Georgia -puolueen ‒ K’art’uli ots’neba – demokratiuli Sak’art’velo ‒ johtama vaaliliitto Georgian unelma sai 55 prosenttia äänistä ja 115 paikkaa.
Liittoutumaan kuuluu kuusi muuta puoluetta, joiden joukossa on myös länsimaista talousliberalismia kannattavia puolueita sekä kansalliskiihkoisia, muukalaiskammoisia puolueita.
Euroopan konservatiivipuolueisiin samaistuva Yhdistynyt kansanliike -puolue ‒ Ertiani Natsionaluri Modzraoba (ENM) ‒ menetti johtopaikkansa, edellisten vaalien 40,3 prosentin ääniosuus ja 65 paikan tuoma enemmistö parlamentissa vaihtui 27,1 prosentin kannatukseen ja 19 paikkaan. Kolmanneksi sijoittui uusi yrittäjä, hyviä suhteita Venäjään toivova Georgian patrioottien liitto ‒ Sakartvelos Patriotta Aliansi (APG) ‒ viiden prosentin kannatuksen ja kuuden parlamentaarikon myötä.
Kazakstanin parlamentin (Mažilis) ennenaikaiset vaalit järjestettiin maaliskuussa. Vaalit eivät tarjonneet yllätyksiä, suurin puolue vahvisti asemiaan yhdellä paikalla. Valtapuolue Demokraattinen kansanpuolue ‒ Nur Otan ‒ sai 82,2 prosenttia äänistä ja 84 paikkaa parlamentin 98 paikasta. Puoluetta on vaikea sijoittaa eurooppalaiselle puoluekartalle.
Keskusta-oikeistolainen Demokraattinen kansanpuolue ‒ Ak Zhol ‒ ja Kazakstanin kommunistinen kansanpuolue saivat kumpikin reilut 7 prosenttia äänistä ja 7 paikkaa parlamentissa.
Kroatiassa järjestettiin parlamentin (Hrvatski sabor) vaalit syyskuussa. Konservatiivisen Kroatian demokraattisen liiton ‒ Hrvatska Demokratska Zajednica (HDZ) ‒ asema suurimpana puolueena vahvistui ja Kroatian sosiaalidemokraattinen puolue ‒ Socijaldemokratska Partija Hrvatske (SDP) ‒ säilytti asemansa kakkospuolueena. Konservatiivien vaaliliitto sai 36,3 ja sosiaalidemokraattien johtama liitto 33,8 prosenttia äänistä. Nationalistinen oikeistopuolue sai yhden kansanedustajan 151-paikkaiseen parlamenttiin.
Liettuan Seimas (Lietuvos Respublikos Seimas) uudistui perusteellisesti lokakuussa järjestettyjen vaalien toisella kierroksella. Vuoden 2012 vaaleissa yhden paikan saanut Talonpoikien ja vihreiden liitto ‒ Lietuvos Valstiečių ir Žaliųjų Sąjunga (LVŽS) ‒ sai 35,3 prosenttia äänistä ja suurimman parlamenttiryhmän, 54 edustajaa, 141-jäseniseen Seimakseen. Kotimaan liitto ‒ Liettuan kristillisdemokraatit Lietuvos Valstiečių ir Žaliųjų Sąjunga (LVŽS) sai 31 paikkaa hävittyään kaksi.
Vaaleja edeltävän hallituksen johtava puolue, Liettuan sosiaalidemokraattien puolue ‒ Lietuvos Socialdemokratų Partija (LSDP) ‒ hävisi yli puolet paikoistaan. Parlamenttiryhmän kokouksissa ei tarvita enää 39 tuolia, 17 riittää.
Hallituskumppanit saivat myös tuta kansan tyytymättömyyden. Keskustalaisen Työn puolueen ‒ Darbo Partija (DP) ‒ 29 paikan antama kolmas sija vaihtui kahteen paikkaan ja kahdeksanteen sijaan.
Kolmas hallituspuolue, oikeistopopulistinen Laki ja oikeus ‒ Partija Tvarka ir Teisingumas (TT) ‒ hävisi kaksi prosenttiyksikköä tuestaan, ja sillä on nyt kahdeksan paikkaa.
Makedonian 120-jäsenisen kansalliskokouksen (Макеdonsко Sobranie) vaaleissa joulukuussa vanhat valta-asetelmat säilyivät. Kristillisdemokraattinen Makedonian kansallisen yhtenäisyyden demokraattinen puolue ‒ Demokratska Partija za Makedonsko Nacionalno Edinstvo (VMRO-DPMNE) ‒ säilytti asemansa suurimpana puolueena, vaikka menettikin 10 paikkaa ja sai 51 parlamentin 120 istuimesta.
Makedonian sosiaalidemokraattinen liitto ‒ Socijaldemokratski Sojuz na Makedonija (SDSM) ‒ lisäsi kannatustaan 12 prosenttiyksiköllä ja nousi kristillisdemokraattien kantaan 49 paikalla. Loput 20 parlamenttipaikkaa jakoi neljä albanialaisvähemmistöä edustavaa puoluetta keskenään.
Montenegron parlamenttiin (Skupština Crne Gore) valitaan 81 jäsentä. Viime lokakuun vaaleissa paikoista sai 35 edustajiaan kuudella lisännyt sosiaalidemokraattinen Sosialistien Demokraattinen puolue ‒ Demokratska Partija Socijalista (DPS). Paikat lisääntyivät siitä huolimatta, että puolueen ääniosuus laski viisi prosenttia. Pienentynytkin ääniosuus on huomattava, 41,4 prosenttia. Tosin osa ääniosuudesta meni yhden paikan saaneelle vaaliliittokumppanille, keskustalaiselle Montenegron liberaaliselle puolueelle.
Toiseksi tuli hyvin moninaisen puoluejoukon vaaliliitto Demokraattinen rintama ‒ Demokratski Front ‒ joka menetti 3 prosenttia ääniosuudestaan ja sai 18 paikkaa 20,3 prosentin osuudella äänistä.
Romanian parlamentin (Parlamentul României) johtava puolue, Sosiaalidemokraattinen puolue ‒ Partidul Social-Democrat (PSD) ‒ lujitti johtavaa asemaansa joulukuun vaaleissa, puolue sai 45,5 prosenttia äänistä ja 154 parlamentin 329 paikasta.
Toiseksi sijoittui konservatiivinen Kansallisliberaalinen puolue ‒ Partidul Naţional Liberal (PNL) ‒ joka hävisi liki puolet paikoistaan, 20 prosentin kannatus toi 69 paikkaa.
Kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi nousi aivan uusi yrittäjä, vanhanmalliseen puoluekarttaan sopimaton, korruptiota vastaan toimiva Pelastakaa Romania -liitto ‒ Uniunea Salvati România. Se sai 8,9 prosenttia äänistä ja 30 kansanedustajaa. Toinen ensikertalainen, Liberaalien ja demokraattien liitto ‒ Alianta Liberalilor si Democratilor (ALDE) sai 5,6 prosentin ääniosuuden ja 20 paikkaa.
Konservatiivinen, unkarilaisen vähemmistön etuja ajava Romanian unkarilaisten demokraattinen liitto ‒ Uniunea Democrata Maghiara din România (UDMR) ‒ sai kolmen paikan lisäyksellä ja 6,2 prosentin ääniosuudella 21 paikkaa.
Serbian kansalliskokouksen (Narodna skupština) vaalit järjestettiin huhtikuussa, kaksi vuotta ennen määräaikaa. Perusteluna oli poliittisen vakauden luominen Euroopan unionin liittymisneuvottelujen ajaksi.
Kansalliskonservatiivisen Serbian edistyspuolueen ‒ Srpska Napredna Stranka (SNS) ‒ johtama Serbia voittaa -vaaliliitto säilytti vaalitappiosta (-39 paikkaa) huolimatta asemansa suurimpana ryhmänä. Se sai liki puolet äänistä ja 131 kansanedustajallaan se sai yli puolet kansalliskokouksen 250 paikasta.
Toiseksi tuli entisen kommunistisen valtapuolueen seuraajan, sosiaalidemokraattiseksi itsensä määrittelevän Serbian Sosialistisen puolueen ‒ Socijalistička Partija Srbije (SPS) johtama vaaliliitto, joka sai 11 prosentin ääniosuudella 29 paikkaa. SPS sai vaaliliiton paikoista 21, Serbian yhtenäisyyspuolue Jedinstvena Srbija (JS) kuusi ja Serbian vihreät Zeleni Srbije (ZS) kaksi.
Kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi nousi parlamenttiin palannut äärioikeistolainen Serbian radikaalipuolue ‒ Srpska Radikalna Stranka (SRS) ‒ joka sai 8,1 prosentin ääniosuuden ja 22 paikkaa.
Ensikertalaisena kansalliskokoukseen nousi Jo riittää -puolue ‒ Dosta je Bilo (DJB) ‒ kuuden prosentin kannatusosuudella ja 16 paikalla. Sosiaalidemokraattisen Demokraattisen Puolueen ‒ Demokratska Stranka (DS) johtama vaaliliitto sai niinikään 6 prosenttia äänistä ja 16 paikkaa.
Elokuussa muodostettiin Serbialle uusi hallitus, jonka pääpuolueet ovat kaksi suurinta puoluetta SNS ja SPS.
Slovakian maaliskuisissa kansallisneuvoston (Národná rada) vaaleissa Suunta ‒ Sosiaalidemokratia -puolue ‒ Smer – Sociálna Demokracia (SMER-SD) ‒ säilytti suurimman puolueen asemansa. Mutta SD menetti enemmistöaseman, se hävisi 34 paikkaa ja sai 49 kaikkiaan 150 paikasta. SMER-SD on tullut kansainvälisesti tunnetuksi yhteistyöstään äärioikeistolaisen SNS-puolueen kanssa.
Seuraavat kolme sijaa menivät oikeistopopulistisille puolueille: Vapaus ja solidaarisuus ‒ Sloboda a Solidarita (SAS) ‒ sai 12,1 prosenttia äänistä ja 21 paikkaa, Tavallinen kansa ja yksilölliset henkilöt ‒ Obyčajní Ľudia a Nezávislé Osobnosti (OĽaNO-NOVA) ‒ puolue 11 prosenttia ja 19 paikkaa, ja parlamenttiin palannut Slovakian kansallispuolue ‒ Slovenská Národná Strana (SNS) ‒ 8,6 prosenttia ja 15 paikkaa.
Äärioikeistolainen Slovakiamme kansanpuolue ‒ L’udová Strana Naše Slovensko (L’SNS) ‒ nousi kansallisneuvostoon 8,0 prosentin kannatuksella saaden 14 edustajan paikkaa.
Valko-venäjän syyskuisten vaalien asetelmat olivat hyvin erilaiset. Siellä presidentti Alexander Lukashenkolle lojaalit riippumattomat ehdokkaat saivat 94 eduskunnan (Palata Pradstawnikow) 110 paikasta, ja viisi puoluetta jakoi loput 16 paikkaa.
Venäjän liittokokouksen alahuoneen, valtioduuman (Gosudarstvennaja duma) vaaleissa syyskuussa Yhtenäinen Venäjä -puolue ‒ Edinaja Rossija (ER) ‒ eteni ja sai enemmistön duumaan, 343 duuman 450 istuimesta.
Venäjän federaation kommunistinen puolue ‒ Kommunističeskaja Partija Rossijskoj Federacii (KPRF) ‒ hävisi yli puolet paikoistaan ja joutui 13,3 prosentin ääniosuudella tyytymään 42 paikkaan.
Kolmannelle sijalle nousi äärioikeistolainen Venäjän liberaalidemokraattinen puolue ‒ Liberalno-Demokratičeskaja Partija Rossii (LDPR). Ääniosuus 13,1 prosenttia riitti 39 paikkaan.
Sosiaalidemokraattinen Oikeudenmukainen Venäjä ‒ Spravedlivaja Rossija (SR) ‒ menetti yli puolet ääniosuudestaan ja liki kaksi kolmannesta paikoistaan. Tuloksena oli 6,2 prosenttia äänistä ja 23 paikkaa.
Markkinatalous kiehtoo vielä itäistä Eurooppaa
Euroopassa on 50 itsenäistä valtiota. Tämä Euroopan vaaleja koskeva osa käsittelee yhtätoista niistä kuudestatoista maasta, joissa järjestettiin parlamenttivaalit viime vuonna. Nämä 11 maata kuuluvat niihin nykyisiin 24 Euroopan maahan, jotka olivat, tai olivat osa, sosialismia kokeilevia maita vielä 1980-luvun lopulla.
Yleistäen voi näiden maiden parlamenttivaalien tuloksista todeta:
- Useimmissa on pyrkimystä samankaltaisiin kaksipuoluejärjestelmiin, jotka läntisessä Euroopassa jo ovat hajoamassa.
- Kolmessa maassa, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä on käytännöllisesti katsoen yksipuoluejärjestelmät.
- Monissa maissa on vaaleissa vaaliliittoja, jotka eivät mahdu läntisestä Euroopasta tuttuun vasemmisto-keskusta-oikeisto -asetelmaan. Siten sosiaalidemokraattiset ja äärioikeistolaiset puolueet voivat olla vaaliliitossa keskenään.
- Uudet vasemmistolaiset tai punavihreät liikkeet eivät ole saaneet jalansijaa.
- Myös vihreiden vaikutus on marginaalinen. Aika näyttää, oliko Vihreän puolueen suurvoitto Liettuassa merkki uusista tuulista, vai onko puolue vihreä samalla tavalla kuin Suomen keskustapuolue.
- Kohuttu äärioikeiston nousu ei näissä maissa näkynyt Slovakiaa ja ehkä Serbiaa lukuunottamatta.
Artikkelin kolmannessa ja viimeisessä osassa käsitellään muun muassa Saksan viimevuotisia osavaltiovaaleja. Niissä äärioikeiston kannatus lisääntyi uhkaavasti.
< Artikkelin edelliseen osaan | Artikkelin seuraavaan osaan >
|||
Artikkelisarjassa Eurooppa rakentaa ja raivoaa täytetään valtamedian pinnallisen ja valikoivan uutisoinnin jättämiä aukkoja Euroopan poliittisessa kehityksessä. Kirjoittaja on Cai Melakoski.
Sarjan artikkelit:
1. Euroopan vaalit 2016
- Osa 1 Vasemmistokin eteni (9.1.2017)
- Osa 2 Itäinen Eurooppa kaksipuoluevallan lumossa (11.1.2017)
- Osa 3 Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.2017)
2. Europarlamentti: Kahden puolueen valta murenee (16.1.2017)
3. Euroopan vasemmistopuolue (20.1.2017)
4. Vasemmistopuolueet Euroopan parlamenteissa (27.1.2017)
5. Sosiaalidemokraattiset puolueet Euroopassa (3.2.2017)
6. Euromyönteiset oikeistopuolueet (10.2.2017)
7. Radikaalioikeistolla jo viidenneksen kannatus (17.2.2017)
8, ALDE, keskusta ja Liberaalidemokraatit (24.2.2017)
9. Vihreät, regionalistit ja piraatit (15.3.2017)
10. Onko Euroopasta unioniksi? (24.3.2017, sarjan viimeinen osa)
Vaalitulosten päälähde:
Parties and elections (Wolfram Nordsieckin tietokanta Euroopan puolueista ja vaalituloksista)
Kannatusmittausten päälähteet:
Treffpunkt Europa
Europe Elects (Facebook)
Europe Elects (Twitter)
Wikipedian linkkilista kannatusmittaussivuilleen
Paljon lisätietoa sarjan aiheista:
Transform! (Euroopan vasemmistopuoluetta lähellä oleva tutkimuskeskusten verkosto. Kielet: Englanti, Saksa, + 4 muuta)
Rosa Luxemburg Stiftung (Saksan Linke-puoluetta lähellä oleva tutkimuskeskus. Kielet: Saksa ja Englanti)
Artikkelisarjan tunnuskuvat:
Euroopan kartta noin vuodelta 650 on Ramsey Muirin teoksesta Muir’s Historical Atlas–Mediaeval and Modern ( Lontoo, 1911)
Kuvan lähde (Wikimedia commons)
Pieni tunnuskuva, Öisen Euroopan valot on Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston NASA:n kuvagallerian kuvasta City Lights of Africa, Europe, and the Middle East leikattu yksityiskohta.
Kuvan lähde (NASA)
Artikkelisarjan taulukot on laatinut kirjoittaja.
|||
Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:
Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)
Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:
Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)
*
Kiitos Cai erinomaisesta jutusta!