Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta

Teksti: HEIKKI LAKKALA   
Tšekin parlamenttivaaleissa maan poliittisen kentän voimasuhteet muuttuivat radikaalisti. Suurimmaksi puolueeksi nousi liberaalipopulistinen ANO puolue liki 30 prosentin kannatuksella. Seuraaviksi tulleet puolueet saivat vain vähän yli 10 prosentin kannatuslukuja.

Vaalikampanjassaan puolueen johtaja Andrej Babiš julisti:

‒ Me tulemme taistelemaan korruptiota vastaan, olemaan läpinäkyviä, pysäyttämään laittoman maahanmuuton ja taistelemaan etujemme puolesta Euroopassa.

Puolueen miljardöörijohtaja kuvaa puoluettaan järjestelmää vastaan suuntautuneeksi protestiliikkeeksi. Tosin ANO oli edellisen hallituksen toiseksi vahvin puolue.

Tšekin radion kommentaattori Petr Nováček analysoi puolueen menestyksen syitä:
‒ Babiš esittänyt uusia tai näennäisesti uusia tarjouksia. Nämä ovat olleet erilaisia kuin se, mitä muut puolueet, joihin valitsijat ovat monessa suhteessa pettyneet, ovat tarjonneet.

Babišin talousimperiumi (noin 200 firmaa on hänen vaikutuspiirissään, mukaan lukien kaksi päivälehteä) on maan suurin EU-tukien saaja. Hän on ollut poliisitutkinnan kohteena EU-tukiin liittyvistä petoksista ja siksi erotettu toukokuussa finanssiministerin paikalta. Babišilla on myös epäselvyyksiä koskien yhteistyötä kommunistisen salaisen poliisin StB:n kanssa valtiososialismin aikana.

Kokonaisuutenaan Tšekin vaaleja voi pitää protestivaaleina, saivathan protestipuolueet yli puolet äänistä. ANO:n lisäksi äärioikeistopopulistinen, pakolaisvastainen ja EU-erokansanäänestystä ajava SPD sekä suoraa demokratiaa ajava Piraattipuolue saivat suuren vaalivoiton.

Koko vasemmisto romahti, Sosialidemokraatit tippuivat ykkössijalta kuudenneksi menettäen vajaa 2/3 kannatuksestaan ja yli 2/3 paikoistaan. Kommunistien kannatus ja paikkaluku noin puolittui.

Hallituksen muodostamisesta tulee vaikeaa. Toiseksi suurin puolue, oikeistopopulistinen ODS on ainoa, jonka kanssa ANO voisi kahdestaan muodostaa enemmistöhallituksen. ODS ei halua neuvotella ANO:n kanssa. ANO:n varapuheenjohtaja Jaroslav Faltýnek totesi heti vaali-iltana, että ensisijaisesesti neuvotellaan demarien ja kristillisdemokraattien eli tähänastisten hallituskumppaneiden kanssa. Hänen mukaansa nelivuotinen hallitusyhteistyö on ollut hedelmällistä ja johtanut maan talouskasvuun.

Demarit puolestaan haluavat hallitusohjelmaan myös jotain vasemmistosuuntautunutta ja proeurooppalaista omasta vaaliohjelmastaan. Myös Babišin poliisitutkinta hiertää heitä.

Äärioikeistolainen SPD hallituksessa on läntisten ulkomaiden kauhuskenaario. ANO:n kielteinen suhtautuminen SPD-yhteistyöhön ei kuitenkaan ole periaatteellista, vaan se pitää joitakin sen vaatimuksia, kuten eläkkeiden nostoa, taloudellisesti kestämättöminä. SPD pitää kynnyskysymyksenä myös kansanäänestystä EU-erosta. Vaikka ANO onkin EU-kriittinen, on Babiš ilmoittanut puolueen olevan proeurooppalainen.

Presidentti Miloš Zeman on joka tapauksessa nimittänyt maanantaina Babišin pääministeriksi. Tšekkiläinen marssijärjestys on, että presidentti nimittää pääministerin, joka sitten hallituksen koottuaan pyytää sille parlamentin luottamusta.

|||

Puolueavain

Tšekin uuden edustajainhuoneen puolueet suuruusjärjestyksessä (Cai Melakoski):

Poliittinen liike ANO 2011 (Politické hnutí ANO 2011, ANO) on vaalien jälkeen Tšekin ylivoimaisesti suurin puolue. Puolueen vaaliteemat olivat korruption kitkeminen, maahanmuuton rajoittaminen ja kriittisyys Euroopan unionia kohtaan. Puolue ei kuitenkaan aja Tšekin eroa EU:sta. ANO ei halua sijoittaa itseään perinteiselle poliittiselle kartalle, Euroopan parlamentissa se kuuluu samaan ALDE-ryhmään kuin keskustapuolue ja RKP. Ano tarkoittaa kirjaimellisesti kyllä, ja on alunperin lyhenne nimestä Tyytymättömien kansalaisten liike. Puolue henkilöityy perustajaansa, Tšekin toiseksi rikkaimpaan kansalaiseen Andrej Babišiin.

Kansalaisdemokraattinen puolue (Občanská demokratická strana, ODS) on liberaalikonservatiivinen puolue, joka vastustaa monikulttuurisuutta ja suhtautuu hyvin varauksellisesti Euroopan unioniin. Euroopan parlamentissa se kuuluu ECR-ryhmään yhdessä perussuomalaisten kanssa.

Tšekin piraattipuolue (Česká pirátská strana, Piráti) vastustaa korruptiota ja byrokratiaa, vaatii avoimuutta ja haluaa kehittää yhteiskuntaa ja demokratiaa käyttämällä hyväksi digitalisaation luomia mahdollisuuksia. Enemmän oikealla kuin piraattipuolueet yleensä.

Vapaus ja suora demokratia  – Tomio Okamura (Svoboda a přímá demokracie – Tomio Okamura, SPD) on henkilöitynyt johtajaansa Tomio Okamuraan, joka johti radikaalioikeistolaisen Úsvit-puolueen (katso jäljempänä) vaalikampanjaa edellisissä vaaleissa, mutta erosi seitsemän muun kansanedustajan kanssa Úsvitista ja perusti uuden puolueen. Okamura on avoimen rasistinen ja ylpeilee ystävyydellään Marine Le Penin kanssa. Japanissa syntynyt ja varhaislapsuutensa viettänyt Okamura on muun muassa vaatinut Tšekissä 1400-luvulta eläneen romaniväestön poistamista maasta vierasperäisenä. Puolue kuuluu samaan Liike kansallisuuksien ja vapauden Eurooppa -puolueeseen kuin Ranskan Kansallinen rintama ja Itävallan Vapauspuolue.

Böömin ja Määrin kommunistinen puolue (Komunistická strana Čech a Moravy, KSČM) on ainoa sosialismia kokeilleen maan puolue, joka toimii nykyisessä Euroopan unionin jäsenmaassa, ja on säilyttänyt nimensä ja joukkokannatuksensa. Puolueohjelmansa puolue on päivittänyt vastaamaan nykyisiä oloja ja lainsäädäntöä. Puolue toimii useissa maakunnissa yhteistyössä sosiaalidemokraattien kanssa. Puolueen kannatus on vaihdellut kymmenen ja 18 prosentin välissä. Vuoden 2013 vaaleissa KSČM oli maan kolmanneksi suurin puolue, mutta näissä vaaleissa puolue menetti yli puolet paikoistaan ja liki puolet kannatusosuudestaan.

Tšekin sosiaalidemokraattinen puolue (Česká strana sociálně demokratická, ČSSD) on ollut vuoden 1996 vaalien jälkeen kahden suurimman puolueen joukossa, neljästi suurin ja kahdesti toinen. Puolue on käynyt viime vaalien jälkeen kovaa kamppailua hallituskumppaniaan ANOa vastaan. Kansa käänsi näissä vaaleissa peukalon alas sosiaalidemokraateille, kansanedustajien määrä on nyt 15 eikä 50 kuten ennen vaaleja. ČSSD säilytti asemansa maan suurimpana pro-EU puolueena.

Kristillinen ja demokraattinen unioni – Tšekkoslovakian kansanpuolue (Křesťanská a demokratická unie – Československá strana lidová, KDU-ČSL) edustaa perinteisiä konservatiivisia kristillisdemokraattisia puolueita. Se kuuluu myös EU-myönteisiin puolueisiin.

TOP 09, jonka nimi on johdettu sanoista perinne, vastuullisuus, vauraus (Tradice Odpovědnost Prosperita) on toinen tšekkiläinen porvarillinen EU-myönteinen puolue. Se on KDU-ČSL:stä erkaantunut puolue, joka ensimmäisissä vaaleissaan vuonna 2010 oli 41 kansanedustajalla maan kolmanneksi suurin puolue, mutta on sittemmin hiipunut marginaaliin, ja ylitti vain niukasti äänikynnyksen.

Pormestarit ja sitoutumattomat (Starostové a nezávislí, STAN) on liberaalinen konservatiivipuolue, joka ajaa alueiden itsehallintoa tukemassaan Euroopan unionissa. Se pääsi ensimmäistä kertaa omalla listallaan edustajainhuoneeseen, mutta sai kansanedustajia jo vuoden 2013 vaaleissa TOP 09:n listoilta.

Aamunkoitto ‒ kansallinen liitto (Úsvit – Národní koalice) ei osallistunut näihin vaaleihin. Sen toiminta kuitenkin jatkuu SPD:ssä, johon enemmistö Úsvitin kansanedustajista siirtyi kesken edellisen eduskuntakauden. Radikaalioikeisto ei täten saanut yhtäkkisesti yli 10 prosentin kannatusta, vaan Úsvitin 7,3 prosentin kannatus ja 14 paikkaa nousi SPD:n 10,3 prosentin kannatukseen ja 22 paikkaan.

Lisätietoja:

Tšekin tilastokeskuksen vaalitulokset 

Tšekin tilastokeskuksen vaalitulokset englanniksi 

Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:

Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)

Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:

Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)

*