Euroopan vaalit 2016: vasemmistokin eteni

Kuluneen vuoden eurooppalaisia vaaleja koskevat uutiset jättivät helposti mielikuvan äärioikeistolaisten ja muiden oikeistopopulististen puolueiden kannatuksen jyrkästä noususta ja vasemmistopuolueiden hiipumisesta Euroopan poliittiselta kartalta.

Äärioikeistolaiset puolueet saivat itse asiassa harvoja merkittäviä voittoja kuluneen vuoden vaaleissa, ja monasti ne jäivät ilman paikkoja.

Parlamenttivaalit järjestettiin viime vuonna 16 Euroopan maassa. Vain Slovakiassa äärioikeisto sai selvän enemmistöaseman. Sen sijaan vasemmisto haastoi kaksipuoluejärjestelmät Espanjassa ja Irlannissa ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi Islannissa. Pienessä San Marinossa vasemmisto nousi suurimmaksi ryhmäksi.

Äärioikeistolaisen Saksan AfD:n (Alternative für Deutschland) kiistatonta voittokulkua viiden osavaltion maapäivävaaleissa on rummutettu näkyvästi, mutta valtamedialta jäi huomiotta vasemmistopuolue die Linken suurvoitto Berliinissä.

Artikkelin vuoden 2016 eurooppalaisten maiden vaalituloksista julkaistaan kolmessa osassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään ne maat, joiden parlamenttivaaleihin vasemmisto osallistui realistisin toivein saada paikkoja parlamentissa.

Vasemmistolle neljä voittoa ja yksi tappio läntisessä Euroopassa

Espanjassa järjestettiin kesäkuussa edustajainhuoneen (Congreso de los Diputados) uusintavaalit. Vasemmistolainen kansanliike Podemos oli kaatanut joulukuun 2015 vaaleissa maassa pitkään jatkuneen kaksipuoluejärjestelmän, jossa oikeistososiaalidemokraattinen Partido Socialista Obrero Español (PSOE) ja konservatiivinen Partido Popular (PP) vuorottelivat hallitusvastuussa.

Joulukuussa PP:n vuoden 2011 vaaleissa saama 44,6 prosentin kannatus romahti 28,7 prosenttiin ja PSOE:n kannatusosuus 28,8 putosi 22 prosenttiin. Ensimmäistä kertaa parlamenttivaaleihin osallistunut Podemos sai 20,7 prosenttia äänistä.

Kesäkuun uusintavaaleihin jouduttiin, koska hallitusta ei kyetty täysin uudenlaisessa tilanteessa muodostamaan. Kesäkuun vaaleissa kolme suurinta puoluetta vahvistivat asemiaan hieman. Hallitusta ei saatu muodostettua ennen lokakuun loppua, jolloin PP muodosti vähemmistöhallituksen sosiaalidemokraattien tuella.

Irlannissa toistui kaksipuoluejärjestelmän kaato valittaessa uutta parlamenttia (Dáil Éireann) helmikuussa. Kumpikaan maata vuoronperään hallinneista porvaripuolueista, kristillisdemokraattinen Fine Gael (FG) eikä keskustaoikeistolainen Fianna Fáil (FF) saanut riittävästi tukea hallituksen muodostamiseen. Vasemmistolainen Sinn Féin (SF) eteni Irlannin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Se ohitti sosiaalidemokraattien Labour-puolueen, joka oli tukenut porvaripuolueiden talouskuripolitiikkaa.

Hallitus syntyi vasta toukokuussa erittäin poikkeuksellisella tavalla. FF sai muodostettua vähemmistöhallituksen, kun FG:n edustajat antoivat sille siunauksensa jättämällä äänestämättä sitä vastaan.

Islannissa järjestettiin vaalit lokakuun lopulla. Maailman vanhimman kansanedustuslaitoksen, 900-luvun alkuvuosista toimineen Alltingin ennenaikaiset vaalit jouduttiin järjestämään, kun keskustalaisen Edistyspuolueen, Framsóknarflokkurinnin (FSF) johtaman hallituksen pääministeri menetti luottamuksensa Panama-papereiden vuotamisen yhteydessä.

Edistyspuolue menetti vaaleissa yli puolet kannatuksestaan ja jäi neljänneksi. Oikeistopopulistinen Itsenäisyyspuolue Sjálfstæðisflokkurinn (SSF) vahvisti asemiaan suurimpana puolueena 29 prosentin ääniosuudella.

Toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousi Vihreä vasemmisto, Vinstrihreyfingin – Grænt framboð (VG) 15,9 prosentin ääniosuudella ja kolmannelle sijalle Piraattipuolue Piratar (P) 14,5 prosentin kannatuksella.

Allting on vaalien jälkeen Euroopan naisvaltaisin parlamentti, sen 63 jäsenestä 30 on nyt naisia.

Ennen joulua kolme suurinta puoluetta on vuorollaan yrittänyt muodostaa hallitusta ilman tulosta. Vuoden 2017 ensimmäisellä viikolla Itsenäisyyspuolue yritti uudelleen hallituksen muodostamista, mutta se ei ainakaan loppiaiseen mennessä tuottanut tulosta.

Kyproksen edustajainhuoneen vaaleissa toukokuussa kaksi suurinta puoluetta menettivät kannatustaan. Kristillisdemokraattinen oikeistopuolue Demokraattinen liike, Dimokratikos Synagermos (DISY), sai 30,7 prosenttia äänistä (34,3 prosenttia vuonna 2011) ja vasemmistolainen Kyproksen edistyksellinen työväenpuolue, Anorthotiko Komma Ergazomenou Laou (AKEL), 25,7 prosentin kannatusosuuden (32,7).

Keskustaoikeistolainen, sosiaalidemokraattien kansainvälisiin yhteisöihin lukeutuva Demokraattinen puolue, Dimokratiko Komma (DIKO), menetti kannatustaan mutta säilytti yhdeksän paikkaansa. Sosiaalidemokraattinen liike -puolue, Kinima Sosialdimokraton (EDEK), sai kolme paikkaa, hävisi kaksi.

Äärioikeistolainen Kansallinen kansanrintama, Ethniko Laiko Metopo (ELAM), pääsi parlamenttiin kahden edustajan voimin. ELAM sai 3,7 prosenttia äänistä ja on kahdeksanneksi suurin puolue.

Kyproksen poliittisiin asetelmiin vaikuttaa erityisesti kysymys Kyproksen yli 40 vuotta jatkuneen kahtiajaon lopettamisesta. Kahta suurinta puoluetta yhdistää toiminta Kyproksen yhtenäisyyden palauttamiseksi. Vaalit muodostuivat osin kansanäänestykseksi Kyproksen yhdistämisestä.

San Marinon vaaliasetelmat olivat omalaatuiset. Parlamentin (Consiglio Grande e Generale) suurimman ryhmän asemasta kamppaili marraskuun vaaleissa kaksi ryhmittymää. Vaalien ensimmäisellä kierroksella San Marino ensin -liitto, johon kuuluu etupäässä sosiaalidemokraattisia ja oikeistolaisia puolueita, sai suurimman äänimäärän vaan ei enemmistöä paikoista. Toiselle sijalle tuli vasemmistolaisista ja keskustalaisista puolueista koostuva Adesso.sm.

San Marinossa järjestetään toinen vaalikierros kahden eniten ääniä saaneen vaaliliiton kesken, ellei mikään puolue saa enemmistöä ensimmäisellä kierroksella.

Toisella kierroksella Adesso.sm voitti enemmistön, 35 paikkaa 60-jäsenisessä parlamentissa. Voittajien suurimmaksi ryhmäksi nousi yhteislista Demokraattinen sosialistinen vasemmisto yhteislista 14 kansanedustajallaan. Lisäystä tuli yhdeksän paikkaa.

Oikeistopopulisteilla harvoja ilonaiheita

Euroopassa on 50 itsenäistä valtiota. Artikkelin tämä osa käsittelee kuutta niistä 14 valtiosta, joissa järjestettiin parlamenttivaalit viime vuonna. Tämä joukko ei riitä antamaan kokonaiskuvaa muutoksista, mutta esitän kuitenkin joitakin alustavia huomioita:

• Sosiaalidemokraateista vasemmalla on yhä enemmän tilaa kasvaa, vasemmisto ei ole hiipumassa politiikan kummajaiseksi. Kannattaa etsiä uusia toimintatapoja ja liittoutumia, esittää ärhäkästi vaihtoehtoja talouskuripolitiikalle.
• Kaksipuoluejärjestelmät ovat uhattuja. Kansat ovat kyllästymässä käytäntöön, jossa kaksi porvaripuoluetta tai sosiaalidemokraattinen ja porvaripuolue käyvät vuoronperään toteuttamassa pääosin samaa oikeistolaista talouskuripolitiikkaa. Avainkysymys onkin tämä: nouseeko se vaihtoehto, johon äänestäjät uskovat, oikealta vai vasemmalta?
• Oikeistolaista talouspolitiikkaa tekevä sosiaalidemokratia on menettämässä uskottavuuttaan.
• Vihreiden puolueiden vetovoima on hiipumassa, keskustaliberaalien kasvamassa.
• Oikeistopopulismin kanssa flirttailu tulee kalliiksi perinteisille porvaripuolueille. Oikeistopopulistit ovat paljon uskottavampia euroskeptikoita ja muukalaisvihaajia.

Oikeistopopulismi ja oikeistoradikalismi ovat todellinen uhka demokratialle ja solidaarisuudelle. Mutta uhkaa ei kannata liioitella, jottei siitä tule itseään toteuttavaa ennustusta. Useimmissa maissa uudet oikeistopuolueet eivät ole saavuttaneet merkittäviä  asemia.

Artikkelin seuraavaan osaan >

|||

Avain taulukoiden puolueryhmiin:

Vas. Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston EU:n parlamenttiryhmään (GUE/NGL) ja/tai Euroopan vasemmistopuolueeseen kuuluvat tai niiden kanssa läheistä yhteistyötä tekevät puolueet. Suomesta joukkoon kuuluu Vasemmistoliitto.

Sd. Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattiseen ryhmään (S&D) ja/tai Euroopan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen kuuluvat tai niiden kanssa läheistä yhteistyötä tekevät puolueet. Suomesta joukkoon kuuluu Sosiaalidemokraattinen puolue

Vihr. Euroopan parlamentin ryhmään Vihreät / Euroopan vapaa allianssi  (Greens/EFA) ja/tai Euroopan vihreään puolueeseen tai ja Euroopan vapaa allianssi -puolueeseen kuuluvat tai niiden kanssa läheistä yhteistyötä tekevät puolueet. Suomesta joukkoon kuuluu Vihreät.

Konserv. Euroopan kansanpuolueen ryhmään (EPP) Euroopan parlamentissa ja/tai Euroopan kansanpuolueeseen kuuluvat tai niiden kanssa läheistä yhteistyötä tekevät puolueet. Suomesta joukkoon kuuluu Kokoomus.

Kesk. Euroopan parlamentin Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmään (ALDE) ja/tai Euroopan liberaalidemokraattiseen puolueeseen tai Euroopan demokraattiseen puolueeseen kuuluvat tai niiden kanssa läheistä yhteistyötä tekevät puolueet. Suomesta joukkoon kuuluvat Keskusta ja Ruotsalainen kansanpuolue.

ECR Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR) Euroopan parlamentissa ja/tai Euroopan konservatiivien ja reformistien allianssi -puolueeseen kuuluvat tai niiden kanssa läheistä yhteistyötä tekevät puolueet. Suomesta joukkoon kuuluu Perussuomalaiset.

EFDD Euroopan parlamentin ryhmään Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (EFDD) ja/tai Euroopan suoran demokratian allianssi -puolueeseen kuuluvat tai niiden kanssa läheistä yhteistyötä tekevät puolueet. Suomesta joukkoon kuului Perussuomalaiset edellisellä Euroopan parlamentin istuntokaudella.

Äärioik. Euroopan parlamentin ryhmään Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF) ja tai Liike kansakuntien ja vapauden Euroopan puolesta -puolueeseen kuuluvat tai niiden kanssa läheistä yhteistyötä tekevät puolueet. Ranskan Kansallinen rintama ja sen johtaja Marine Le Pen ovat tämän ryhmän johtava voima.

Aiheesta Vasen Kaistassa vuonna 2016:
Irlannin talouskurittajille tyly tuomio vaaleissa, ääntenlaskua liki viikko (4.3.2016)
Euroopan uni on ohi? (1.3.2016)
Irlannin vaalit huomenna: Vasemmiston Sinn Féin voittoon (25.2.2016)
Podemos kaatoi Espanjan kaksipuoluejärjestelmän (22.12.2015)

|||

Artikkelisarjassa Eurooppa rakentaa ja raivoaa täytetään valtamedian pinnallisen ja valikoivan uutisoinnin jättämiä aukkoja Euroopan poliittisessa kehityksessä. Kirjoittaja on Cai Melakoski.

Sarjan artikkelit:

1. Euroopan vaalit 2016

• Osa 1 Vasemmistokin eteni (9.1.2017)
• Osa 2 Itäinen Eurooppa kaksipuoluevallan lumossa (11.1.2017)
• Osa 3 Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.2017)

2. Europarlamentti: Kahden puolueen valta murenee (16.1.2017)
3. Euroopan vasemmistopuolue (20.1.2017)
4. Vasemmistopuolueet Euroopan parlamenteissa (27.1.2017)
5. Sosiaalidemokraattiset puolueet Euroopassa (3.2.2017)
6. Euromyönteiset oikeistopuolueet (10.2.2017)
7. Radikaalioikeistolla jo viidenneksen kannatus (17.2.2017)
8, ALDE, keskusta ja Liberaalidemokraatit (24.2.2017)
9. Vihreät, regionalistit ja piraatit (15.3.2017)
10. Onko Euroopasta unioniksi? (24.3.2017, sarjan viimeinen osa)

Vaalitulosten päälähde:

Parties and elections (Wolfram Nordsieckin tietokanta Euroopan puolueista ja vaalituloksista)

Kannatusmittausten päälähteet:

Treffpunkt Europa
Europe Elects (Facebook)
Europe Elects (Twitter)
Wikipedian linkkilista kannatusmittaussivuilleen

Paljon lisätietoa sarjan aiheista:
Transform! (Euroopan vasemmistopuoluetta lähellä oleva tutkimuskeskusten verkosto. Kielet: Englanti, Saksa, + 4 muuta)
Rosa Luxemburg Stiftung (Saksan Linke-puoluetta lähellä oleva tutkimuskeskus. Kielet: Saksa ja Englanti)

Artikkelisarjan tunnuskuvat:

Euroopan kartta noin vuodelta 650 on Ramsey Muirin teoksesta Muir’s Historical Atlas–Mediaeval and Modern ( Lontoo, 1911)
Kuvan lähde (Wikimedia commons)

Pieni tunnuskuva, Öisen Euroopan valot on Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston NASA:n kuvagallerian kuvasta City Lights of Africa, Europe, and the Middle East leikattu yksityiskohta.
Kuvan lähde (NASA)

Artikkelisarjan taulukot on laatinut kirjoittaja.

|||

Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:

Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)

Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:

Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)

*