Uudet, talouskuripolitiikan vastaisista kansanliikkeistä nousseet vasemmistopuolueet ovat horjuttaneet valta-asetelmia Kreikassa ja Espanjassa ja nousseet parlamentteihin monissa muissa maissa. Uudet ja uudistuneet vasemmistopuolueet ovat lyhyessä ajassa myös ottaneet paikkansa läntisen Euroopan parlamenteissa.
1990-luvun keskimääräiseen kannatukseen verrattuna on Saksan vasemmistopuolueen (Die Linke) 4 prosentin kannatus tuplaantunut, Irlannin Sinn Féinin 2,1 prosentin ääniosuus kasvanut 13,8 prosenttiin ja Tanskan Yhtenäisyyslistan (Enhedslisten) ääniosuus 2,5 oli viime vaaleissa vaihtunut 7,8 prosentin kannatukseen.
Kaikissa Euroopan maissa vasemmiston kannatuskäyrät eivät ole nousseet, Suomi kuuluu tähän vähemmistöryhmään ainakin toistaiseksi. Italian uusi vasemmisto etsii vielä itseään ja Ranskassa vasemmiston kannatusluvut ovat vielä vaatimattomat. Ranskassakin toki on merkkejä uuden vasemmiston kannatuksen nousun mahdollisuuksista. Vasemmistorintaman presidenttiehdokas Jean-Luc Mélenchon kannatus huhti-toukokuun vaaleja koskevissa mielipidemittauksissa on noussut 14‒15 prosenttiin kuluvan vuoden tammikuussa.
Eurooppa-sarjan edellinen artikkeli kertoi Euroopan vasemmistopuolueen ja Euroopan parlamentin vasemmistoryhmän kasvusta ja kehityksestä. Tämä artikkeli esittelee uuden vasemmiston asemat eri maiden parlamenteissa.
Vasemmistopuolueilla paikkoja kaikissa pohjoismaisissa parlamenteissa
Norjassa järjestetään parlamenttivaalit syyskuussa. Kannatusmittausten mukaan Sosialistisen vasemmistopuolueen (Sosialistisk Venstreparti) kannatus ei ole juuri elpymässä niistä vaalitappioista, jotka se sai ollessaan mukana maan hallituksessa vuosina 2005‒2013. Kannatuksen ennakoidaan olevan 4‒5 prosenttiyksikköä.
Ruotsin vasemmistopuolue (Vänsterpartiet) voitti kaksi paikkaa vuoden 2014 eduskuntavaaleissa, ja vuoden 2018 eduskuntavaaleihin on luvassa ääniosuuden nousu 5,7 prosentista 7‒9 prosenttiin, jos kansa äänestää viime kuukausien mielipidemittausten mukaisesti.
Tanskan molemmat vasemmistopuolueet ovat myötätuulessa ja Islannin vaaleissa vihreä vasemmisto sai viime syksynä komean vaalivoiton lähes 16 prosentin kannatuksella.
Pohjoismaiden neuvoston liitännäisjäsenten, Färsaarten ja Grönlannin vasemmistopuolueiden kannatus on omaa luokkaansa, kuten taulukosta näkee.
Grönlannista puheen ollen, nyt media kohisee paljon siitä, että Britannia on ensimmäisenä jättämässä Euroopan unionin. Tämä ei täysin pidä paikkaansa. Grönlanti oli nykyisen EU:n edeltäjän, EEC:n jäsen Tanskan liityttyä siihen vuonna 1975. Grönlanti kuitenkin erosi kansanäänestyksen jälkeen EEC:stä vuonna 1985, eikä näin ollen ole myöskään EU:n jäsen.
Länsi-Euroopassa nousee myös vasemmisto
Sensaationhakuinen media on julistanut tämän vuoden supervaalivuodeksi, koska parlamenttivaalit järjestetään kolmessa maassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa, joissa äärioikeiston arvellaan saavan riemuvoiton.
Alankomaissa on parlamenttivaalit syyskuussa, ja 15 prosentin kannatukseen vuoden 2012 vaaleissa yltäneelle vapauspuolueelle (Partij voor de Vrijheid, PVV) luvataan gallupeissa 25-35 prosentin kannatusta. Alankomaiden sosialistiselle puolueelle ja vasemmistolaiselle Eläinten puoluesta -puolueelle mittaukset eivät lupaa samanlaista etenemistä, mutta kuitenkin 3‒4 prosentin kasvua kannatusosuudessa sosialisteille ja kannatuksen tuplaantumista eläinten suojelijoille.
Ranskassa järjestetään parlamenttivaalit kesäkuussa presidentinvaalien jälkeen. Ranskan presidentillä on laajat valtaoikeudet ja parlamenttivaalit jäävät auttamatta presidentinvaalien varjoon. Joulukuussa julkistetussa kannatusmittauksessa äärioikeistolainen kansallinen rintama (Front National, FN) olisi nousemassa toiseksi suurimmaksi puolueeksi 23 prosentin kannatuksella ja vasemmistorintama olisi hienoisessa nousussa 8 prosentin ääniosuudella.
Irlannin vaalit viime vuonna jäivät – varsinkin vaalitulosten selviydyttyä – varsin pienelle huomiolle valtamediassa. Siellä ei äärioikeistolla ole jalansijaa, ja vasemmistolainen Sinn Féin sai suurella voitollaan kaadettua valtajärjestelmän, jossa kumpikin suuri porvaripuolue johtaa vuorollaan enemmistöhallitusta. (Irlannin vaaleista lähemmin Vasen Kaistan artikkeleissa, joihin linkki jutun lopussa).
Sensaatioita gallupeista metsästävien medioiden luulisi saaneen käsiinsä Belgian ennusteet, mutta näin ei näytä käyneen. Belgian kuningaskunta on liittovaltio, ja kussakin alueellisessa osassa, Brysselin pääkaupunkialueella, Flanderissa ja Valloniassa on oma puoluerakenne. Sen vuoksi Belgiasta saadaan kolme vaaliennustetta.
Belgian työn puolue kuuluu koko Belgiassa toimiviin puolueisiin, Sen valtakunnallinen kannatus vuoden 2014 vaaleissa oli 3,2 prosenttiyksikköä. Viime kuukausien kannatusmittaukset lupaavat työn puolueelle nyt 4‒5 prosentin kannatusta Flanderissa (vaalitulos vuonna 2014 oli 2,8 prosenttia), Valloniassa 16,3 prosenttia (5,5) ja Brysselin alueella 12,1 prosenttia (4,0).
Keski- ja itä-Euroopassa vasemmiston kannatus vaihtelevaa
Useimmissa sosialistiseen valtioryhmään kuuluneissa valtioissa uuden aallon vasemmistopuolueilla ei ole vielä ollut niin paljon kannatusta, että se olisi riittänyt parlamenttipaikkoihin. Bulgariassa, Unkarissa, Romaniassa, Puolassa, Baltian ja muissa Neuvostoliittoon kuuluneissa maissa (poikkeuksena Moldova) ja Jugoslaviaan kuuluneissa maissa (poikkeuksena Slovenia) ei uudistunut vasemmisto ole saanut suurta jalansijaa.
Moldovan sekä Böömin ja Määrin kommunistiset puolueet ovat ainoita sosialismin ajoilta periytyviä puolueita, jotka ovat säilyttäneet kommunismin nimessään, päivittäneet ohjelmaansa nykyaikaan ja säilyttäneet tai palauttaneet joukkokannatuksen. Slovenian yhtynyt vasemmisto, joka sai kuusi edustajaa Slovenian parlamenttiin vuonna 2014, on erilainen tapaus. Yhtynyt vasemmisto on kolmen uuden vasemmistopuolueen vaaliliitto. Puolueista kaksi on liittynyt Euroopan vasemmistopuolueeseen.
Saksan vasemmistopuolue Die Linke kärsi edellisissä, vuoden 2013 parlamenttivaaleissa kirvelevän tappion, ääniosuus laski 3,3 prosenttiyksikköä. Se säilytti kuitenkin 8,6 prosentin kannatuksella kolmanneksi suurimman puolueen aseman.
Kolmossijaa uhkaa ensi syyskuun liittopäivävaaleissa kuitenkin äärioikeistolainen vaihtoehto Saksalle (Alternative für Deutschland, AfD), joka perustettiin vaalivuonna 2013 ja tuolloin jäi täpärästi 5 prosentin äänikynnyksen alle.
Liittopäivävaalien jälkeen AfD on kulkenut voitosta voittoon Saksan osavaltiovaaleissa ja mielipidemittaukset lupailivat puolueelle jo 15 prosenttiyksikön valtakunnallista kannatusta. Viime syksynä AfD:n kannatuksen kasvu näyttää asettuneen hieman alemmalle tasolle. Kyllä AfD voitti vielä Berliinin osavaltiovaalit, mutta se sai vähemmän kannatusta kuin voittouralle palannut Die Linke. Tammikuun valtakunnallisissa kannatusmittauksissa AfD on saanut alimmillaan 11 ja korkeimmillaan 15 prosentin ääniosuuden, Die Linken ennuste on ollut 9 ja 11,5 prosenttiyksikön välillä. Jännittävät vaalit tulossa.
Vasemmiston kannatus etelä-Euroopassa omalla tasollaan
Eteläisen Euroopan kansat ovat saaneet kaikkein kipeimmin saaneet tuta EU:n talouskuripolitiikan seuraukset. Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa uudet, vasemmistolaiset kansanliikkeet ovat nousseet eturintamaan kamppailussa sosiaalidemokraattisten ja porvaripuolueiden ajamaa talouspolitiikkaa vastaan. Oikeistolainen kaksipuoluevalta on näissä maissa murentunut, eivätkä oikeistopolulistit ja äärioikeisto ole saaneet merkittävää jalansijaa.
Italiassa on erilainen tilanne. Vasemmisto on hajallaan. Ennen sosialismin kaatumista Itä-Euroopan maissa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, oli Italian kommunisteilla liki 30 prosentin kannatus. Italian puolue purettiin vuonna 1991 eikä sen tilalle ole noussut puoluetta, joka olisi päivittänyt vasemmiston tavoite- ja toimintaohjelman, kuten useimmissa läntisen Euroopan maissa on käynyt.
Äärioikeisto ja populistit ovat käyttäneet Italian muutenkin sekavaa tilannetta hyödykseen ja maassa on syntynyt merkillisiä poliittisia tilanteita.
Joulukuussa järjestetyssä kansanäänestyksessä suuri osa oikeistoryhmittymiä ja vasemmisto olivat samassa rintamassa – eri syistä tosin – vastustamassa sosiaalidemokraattisen pääministerin lakiesityksiä, jotka toteutuessaan olisivat kaventaneet kansanvaltaa.
Italiassa on vasemmistopuolueita ja ryhmiä, jotka ovat yrittäneet luoda Kreikan ja Espanjan mallin mukaisia kansanliikkeitä, mutta laihoin tuloksin. Ensi vuoden parlamenttivaaleissa Italian vasemmistolla on jälleen uusi yritys yhteisen rintaman luomiseksi, Italian vasemmisto (Sinistra Italiana, SI). Mielipidemittaukset ovat lupailleet SI:lle 3‒4 prosentin kannatusta, joten ainakaan vielä ei uutta vasemmistoa ole Italiassa koottu. Mutta ensi vuoden kevääseen on vielä aikaa, ja monissa maissa muutokset ovat tapahtuneet nopeastikin, joten katsotaan, kukapa tietää.
Euroopan uusi vasemmisto on vasta lupaavassa alussa
Euroopan poliittinen kartta on muuttunut perusteellisesti 30 vuodessa. Sosialistisia valtioita ei enää ole ja Euroopan kartalla on 16 uutta, itsenäistä valtiota. Puoluekartassa ja puolueiden voimasuhteissa ei sen sijaan tapahtunut merkittäviä muutoksia ennen viime vuosia. Useimmissa läntisissä maissa oli periaatteessa kaksipuoluejärjestelmä, jossa pääpuolueet – useimmissa tapauksissa sosiaalidemokraattinen ja porvarillinen – vuorottelivat hallitusvastuussa.
Puolet Euroopan nykyisistä valtioista siirtyi markkinatalouteen viime vuosisadan lopulla ja useimmissa niistä on yritetty seurata kahden valtapuolueen järjestelmää. Euroopan puoluekarttaan ei siten tämänkään vuoksi tullut suuria muutoksia.
Merkittävimpänä muutoksena Euroopan puoluekartalla pidettiin sosiaalidemokraateista vasemmalla olevan vasemmiston marginalisoitumista ja häviämistä vakavasti otettavien poliittisten toimijoiden joukosta.
Vasemmisto syntyi kuitenkin uudestaan. Sitä, kuinka perusteellisesti vasemmistolainen puoluekenttä on uudistunut, osoittaa muun muassa Euroopan parlamentin vasemmistoryhmän kokoonpano. Niistä puolueista, jotka kuuluivat vasemmistoryhmään vuonna 1989 valitussa europarlamentissa on vain yksi nykyisessä ryhmässä.
Vaikka vasemmisto ei monissa maissa, kuten Italiassa ja Ranskassa, ole toipunut 1990-luvun mullistuksista, on uusi vasemmisto noussut merkittäväksi poliittiseksi voimaksi monissa maissa, joissa vanhalla vasemmistolla ei ollut merkittäviä asemia 1980-luvulla.
Yksi tärkeä syy vasemmiston nousulle on se, että se on oppinut sietämään erilaisia näkemyksiä pienemmissä asioissa, jos pääasioista ollaan yhtä mieltä. Ennen vasemmisto muodostui monessa maassa keskenään kinastelevista pienpuolueista. Nykyisistä Euroopan eduskuntien vasemmistoryhmistä yhä useampi on syntynyt monen puolueen ja liikkeen yhteislistoista, kuten tämän artikkelin taulukot osoittavat.
Artikkelisarjan seuraavat neljä artikkelia tarkastelevat sosiaalidemokraattisia puolueita, euromyönteisiä porvaripuolueita, euroskeptisiä oikeistopuolueita ja muita puolueita ja liikkeitä. Viimeisessä artikkelissa yritetään hahmottaa Euroopan poliittisen kehityksen suuntaa.
<< Artikkelisarjan alkuun | < Edelliseen artikkeliin | Seuraavaan artikkeliin >
|||
Artikkelisarjassa Eurooppa rakentaa ja raivoaa täytetään valtamedian pinnallisen ja valikoivan uutisoinnin jättämiä aukkoja Euroopan poliittisessa kehityksessä. Kirjoittaja on Cai Melakoski.
Sarjan artikkelit:
1. Euroopan vaalit 2016
- Osa 1 Vasemmistokin eteni (9.1.2017)
- Osa 2 Itäinen Eurooppa kaksipuoluevallan lumossa (11.1.2017)
- Osa 3 Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.2017)
2. Europarlamentti: Kahden puolueen valta murenee (16.1.2017)
3. Euroopan vasemmistopuolue (20.1.2017)
4. Vasemmistopuolueet Euroopan parlamenteissa (27.1.2017)
5. Sosiaalidemokraattiset puolueet Euroopassa (3.2.2017)
6. Euromyönteiset oikeistopuolueet (10.2.2017)
7. Radikaalioikeistolla jo viidenneksen kannatus (17.2.2017)
8, ALDE, keskusta ja Liberaalidemokraatit (24.2.2017)
9. Vihreät, regionalistit ja piraatit (15.3.2017)
10. Onko Euroopasta unioniksi? (24.3.2017, sarjan viimeinen osa)
Vaalitulosten päälähde:
Parties and elections (Wolfram Nordsieckin tietokanta Euroopan puolueista ja vaalituloksista)
Kannatusmittausten päälähteet:
Treffpunkt Europa
Europe Elects (Facebook)
Europe Elects (Twitter)
Wikipedian linkkilista kannatusmittaussivuilleen
Paljon lisätietoa sarjan aiheista:
Transform! (Euroopan vasemmistopuoluetta lähellä oleva tutkimuskeskusten verkosto. Kielet: Englanti, Saksa, + 4 muuta)
Rosa Luxemburg Stiftung (Saksan Linke-puoluetta lähellä oleva tutkimuskeskus. Kielet: Saksa ja Englanti)
Artikkelisarjan tunnuskuvat:
Euroopan kartta noin vuodelta 650 on Ramsey Muirin teoksesta Muir’s Historical Atlas–Mediaeval and Modern ( Lontoo, 1911)
Kuvan lähde (Wikimedia commons)
Pieni tunnuskuva, Öisen Euroopan valot on Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston NASA:n kuvagallerian kuvasta City Lights of Africa, Europe, and the Middle East leikattu yksityiskohta.
Kuvan lähde (NASA)
Artikkelisarjan taulukot on laatinut kirjoittaja.
|||
Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:
Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)
Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:
Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)
|||
Aiheesta Vasen Kaistassa vuonna 2016:
Irlannin talouskurittajille tyly tuomio vaaleissa, ääntenlaskua liki viikko (4.3.2016)
Euroopan uni on ohi? (1.3.2016)
Irlannin vaalit huomenna: Vasemmiston Sinn Féin voittoon (25.2.2016)
Podemos kaatoi Espanjan kaksipuoluejärjestelmän (22.12.2015)
*