Opiskelijapolitiikkaan perehtynyt kansanedustajaehdokas Selmi Holopainen on toiminut Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtajana vuoden verran ja työskentelee tällä hetkellä opetusministeri Li Anderssonin erityisavustajana vastuullaan toisen asteen kysymykset. Holopaiselle erityisen tärkeitä teemoja ovat koulutuspolitiikka, sosiaaliturva sekä kunnianhimoiset ilmastotoimet.
Holopainen viimeistelee poliittisen historian opintojaan Turun yliopistolla ja on mukana Turun kunnallispolitiikassa kaupunginvaltuutetun roolissa. Pirkanmaa on kuitenkin Holopaiselle erityinen maakunta, josta hän on nyt asettunut ehdolla eduskuntavaaleissa.
– Siskoni perheineen asuu Pispalassa ja olen muutenkin viettänyt paljon aikaa Tampereella ja muissakin Pirkanmaan kunnissa. Pidän Pirkanmaasta ja olen iloinnut muun muassa julkisesta liikenteestä. Raideliikennettä kehittäisin kyllä siten, että pääsisi helpommin liikkumaan myös Tampereen ulkopuolisiin kuntiin, Holopainen kertoo.
Holopainen toivoisi, että tulevaisuudessa ei ajateltaisi, kuinka surkeasti on toimittu. Etenkin ilmastotoimien suhteen tämä on keskeinen toive.
– Suomi voisi tehdä paljon enemmän. Ilmastotoimet ovat olleet riittämättömiä ja olen ollut pettynyt ilmastopolitiikkaan. Täytyy ymmärtää, että millään ei ole väliä, jos maapallo muuttuu elinkelvottomaksi, Holopainen perustelee.
Metsien hoito on toinen pettymys, joka tulee ilmi Holopaisen puheessa. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on jäänyt ahneuden jalkoihin suomalaisessa metsäpolitiikassa. Positiivista Holopainen näkee kuitenkin panostuksissa uusiutuvaan energiaan.
Holopaisella on itsellään kokemusta ilmastoahdistuksesta. Hän tietää, kuinka lamaannuttavasta tunteesta on kyse, mutta uskoo kuitenkin, että ahdistus voi olla myös eteenpäin vievä kokemus. Kun ilmastoahdistuksen saa muutettua toiminnaksi esimerkiksi äänestysaktiivisuudessa, aktivismissa tai arjen valinnoissa, on tunteella merkitystä.
Korona-aika jätti jälkensä opiskelijoiden vointiin
Holopainen on seurannut läheltä opiskelijoiden vointia viime vuosien aikana. Hän on huolissaan etenkin opiskelijoiden mielenterveydestä, johon korona-aika on jättänyt jälkensä. Uupuminen on suuri ongelma, ja sen juurisyihin pitäisi puuttua.
– Etäopetuksen mukana hävisi opintoihin kuuluva sosiaalinen kanssakäyminen. Opiskelijat ovat olleet todella yksin, mikä on pannut vettä hiljalleen paisuneen mielenterveyskriisin myllyyn. Kun kaikki on tehty etänä, on helposti unohtunut opiskelijoiden kaipaama ja tarvitsema tuki, Holopainen suree.
Hyvää etäopetuksessa on Holopaisen mukaan se, että siitä on omaksuttu joustavuutta opintoihin ja löydetty keinoja järjestää esimerkiksi hybridiopetusta. Paljon olisi kuitenkin kehitettävää niin korkeakoulutuksessa kuin muillakin koulutusasteilla.
– On hälyttävää, miten suomalaisten oppimistulokset ovat laskeneet viime vuosikymmeninä. Tarvitaan jokaiselle koulutusasteelle lisää satsauksia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Perusopetuksessa tarvitaan maltillisia ryhmäkokoja ja innostamista koulupolkuihin.
Holopaisen mukaan edelleen ajatellaan, että lapsen voi vain työntää suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja uskoa hyvään lopputulokseen, mutta samaan aikaan on unohdettu, että järjestelmästä täytyy pitää huolta ja sitä pitäisi kehittää.
Ihmisarvoista sosiaaliturvaa
Holopainen mainitsee hänelle tärkeäksi arvoksi ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelun. Tärkeä tapa hänelle edistää ihmisoikeuksien toteutumista on ihmisarvoinen sosiaaliturva, jota Holopainen haluaa eduskunnassa viedä eteenpäin.
Sosiaaliturvaan liittyvät haasteet ovat Holopaiselle tuttuja. Hänen lapsuudessaan molemmat vanhemmat olivat ajoittain pitkäaikaistyöttömiä.
– Olen nähnyt sosiaaliturvan epäreiluuden ja ahdistavuuden hyvin läheltä. Onnettominta oli Sipilän ja Kataisen hallitusten aikana. Muistan, miltä tuntui koko ajan pelätä, mistä seuraavaksi leikataan. Se on hirveä taakka ihmiselle, erityisesti lapselle ja nuorelle.
Holopainen kannattaa perustuloa. Hänen mielestään perustulosta pitäisi tehdä uusi, laajempi kokeilu, jossa huomioitaisiin myös perustulon sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset. Sosiaaliturvan pitäisi hänen mukaansa paremmin kyetä huomioimaan ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Nykymuodossa sosiaaliturvan kanssa pitää osata ”pelata”, jotta onnistuu saamaan tukia, joihin on oikeutettu.
Myös opintotukijärjestelmä on nykyisellään epäreilu Holopaisen mielestä. Perustulo olisi ratkaisu, mutta jo ennen sitä täytyisi järjestelmästä tehdä armollisempi.
– Pitäisi olla enemmän tukikuukausia ja pyrkiä pois lainapainotteisuudesta.
Selmi Holopainen
Opetusministerin erityisavustaja, Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja
Ikä: 23
Asuinpaikka: Turku
Vaaliteemat: Koulutus, ilmasto ja sosiaaliturva
Some: Facebook, Instagram, Twitter
|||
Tutustu myös muihin vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaisiin. Pirkanmaan vasemmistoliitto asettaa vaaleihin täydet 20 ehdokasta. Alla on nimeen liitettynä linkki jokaisen ehdokkaan esittelyyn Vasen Kaista -verkkolehdessä.
Katariina Aakus | Mikko Aaltonen | Teija Hautanen | Selmi Holopainen | Toni Ilmaniemi | Anna Kontula | Satu Kosola | Katja Kotalampi | Aki Leppänen | Mari Lind | Lauri Lindén | Mirka Löf | Minna Minkkinen | Aapo Niemi | Anne Nyman | Virva-Mari Rask | Leena Saarela | Liban Sheikh | Sohvi Sirkesalo | Esko Turunen