Kansanedustajaehdokas Teija Hautaselle työ Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten oikeuspsykiatrian yksikössä on tarjonnut paljon näkökulmia lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan rikollisuuteen sekä lasten ja nuorten tekemiin rikoksiin. Tutkijatausta sosiaalipolitiikassa ja -työssä on lisännyt ymmärrystä erityisesti perheiden ongelmista sekä syvällisen perehtymisen merkityksestä päätöksenteossa.
Työnsä kautta Hautaselle on tullut tutuksi, miten yhteiskunnallinen osattomuus johtaa esimerkiksi nuorten rikollisuuteen. Hän näkee myös nuorten huumekuolemat vakavana oireena nuorten pahoinvoinnista ja avun saamisen vaikeudesta.
– Nuorten rikollisuuden taustalla on pidempiaikaisia ongelmia. Oli nuoren tausta mikä tahansa, yhteenkuuluvuuden ja yhteisön kokemus on nuorelle tärkeä.
Hautasen mielestä lasten ja nuorten osallisuuden tukeminen on tärkeää ennaltaehkäisyä, mutta korostaa myös, että oleellista on auttaa nuorta tuen piiriin ja kiinnittymään yhteiskuntaan, kun ongelmia ilmenee. Sujuvalla viranomaisyhteistyöllä ja sosiaalityön varhaisella ottamisella mukaan on suuri merkitys.
– On tärkeää ymmärtää, että on paljon lapsia ja nuoria, jotka elävät hyvin vaikeissa olosuhteissa. Minulle on ollut ammatillisesti voimakas kokemus huomata, että yhteiskunnassamme tapahtuu asioita, jotka ovat ajoittain vieneet uskon palveluiden toimintaan. Meillä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria, joista huolehtiminen ontuu, Hautanen kuvailee.
Hautanen kokee vahvasti haluavansa tehdä enemmän haavoittuvassa asemassa olevien eteen kuin mitä työssään pystyy, mikä on motivoinut ehdolle eduskuntavaaleissa. Hän on ollut aktiivisesti mukana vasemmistoliiton toiminnassa viime kuntavaaleista saakka ja on varavaltuutettu Tampereen kaupunginvaltuustossa, asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varajäsen.
Tausta väkivaltatutkimuksessa
Hautanen on väitellyt vuonna 2010 väkivallasta ja huoltoriidoista, ja hänellä on vahva tausta väkivaltatutkimuksessa.
– Ihmisen fyysistä koskemattomuutta ei suojata tarpeeksi. Emme puutu väkivaltaan riittävästi ja meillä on vahva historia siitä, ettei lähisuhdeväkivaltaan tarvitse puuttua. Suomalainen hyvinvointivaltio ei ole edelleenkään erityisen vahva toimija väkivallan suhteen.
Yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä kertoo Hautasen mukaan paljon, että lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden auttaminen on isolta osin järjestöjen vastuulla ja ne joutuvat hakemaan rahoitusta aina uudelleen. Väkivalta ei ole asia, johon suomalaisessa palvelujärjestelmässä systemaattisesti tartutaan, vaan osa väkivallasta ja väkivaltakokemusten aiheuttamasta traumatisoitumisesta hukkuu muiden ongelmien alle ja jää jopa kokonaan huomaamatta tahoilta, joiden pitäisi auttaa. Myös rikosprosessit voivat kestää vuosia, mikä on erityisesti lasten ja nuorten ollessa kyseessä aivan liian kauan.
Hautanen kertoo olleensa mukana jo 1990-luvun lopun sukupuolistuneen väkivallan tutkimuksen aallossa Suomessa. Silloin näytti siltä, että Suomen valtio on heikko suojaamaan lähisuhdeväkivallalta, eikä väkivallan vastainen työ ja ihmisten tukeminen toipumisessa edelleenkään ole itsestäänselvyys. Sosiaalityön pätevyyden Hautanen hankki vuonna 2016 ja on sosiaalityön opintojen myötä työskennellyt aikuissosiaalityössä, perheoikeudellisissa palveluissa ja nyt muutaman vuoden lasten oikeuspsykiatrialla.
– Olen työssäni ja tutkimuksen kautta huomannut, miten meillä kyllä on Suomessa paljon hyvää lainsäädäntöä, mutta resursseja toteuttaa ja valvoa sitä ei ole riittävästi. Tätä asiaa, joka kuormittaa myös työntekijöitä, täytyy korjata, Hautanen huomauttaa.
Vastuullista turvallisuus- ja talouspolitiikkaa
Hautanen on kiinnostunut turvallisuuspolitiikasta ja erityisesti siitä, miten turvallisuudesta puhutaan. Hän korostaa niin sisäisen kuin ulkoisenkin turvallisuuden merkitystä ja kietoutuneisuutta.
– Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus myös linkittyvät vahvasti toisiinsa. Esimerkiksi jos ajattelemme Suomen armeijan toimintakykyä, niin kyllähän se perustuu siihen, kuinka hyvinvoivaa ja toimintakykyistä väkeä meillä on. Huolehtimalla kansan sosiaalisesta kestävyydestä, hyvinvoinnista ja koulutuksesta pidämme huolta puolustuskyvystämme.
Hautanen toivoo, että päätöksenteossa ymmärrettäisiin sosiaalisen investoinnin merkitys ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Hän haluaa vahvistaa ajatusta siitä, että investoiminen esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen ja asuinympäristöön on taloudellisesti kannattavaa.
– Jos ongelmia ei hoideta ajoissa, ne tulevat kalliiksi. Esimerkiksi lasten sijoitukset, erikoissairaanhoito tai laitoshoito maksavat hirvittävän paljon. Siksi palveluista leikkaaminen ei ole vastuullista talouspolitiikkaa.
Teija Hautanen
Sosiaalityöntekijä
Ikä: 51
Asuinpaikka: Tampere
Vaaliteemat: Sosiaalinen investoiminen, julkisen sektorin merkitys yleensä ja kriisiaikoina erityisesti, sosiaali- ja koulutuspolitiikka
|||
Tutustu myös muihin vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaisiin. Pirkanmaan vasemmistoliitto asettaa vaaleihin täydet 20 ehdokasta. Alla on nimeen liitettynä linkki jokaisen ehdokkaan esittelyyn Vasen Kaista -verkkolehdessä.
Katariina Aakus | Mikko Aaltonen | Teija Hautanen | Selmi Holopainen | Toni Ilmaniemi | Anna Kontula | Satu Kosola | Katja Kotalampi | Aki Leppänen | Mari Lind | Lauri Lindén | Mirka Löf | Minna Minkkinen | Aapo Niemi | Anne Nyman | Virva-Mari Rask | Leena Saarela | Liban Sheikh | Sohvi Sirkesalo | Esko Turunen