Anna Kontula: Yhteiskunta on murrosvaiheessa ja nyt on aika tehdä kestävä tulevaisuus

Istuva kansanedustaja Anna Kontula haluaa jatkossakin olla tekemässä päätöksiä, paremman sosiaaliturvan, armollisemman yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Kontula tunnistaa etenkin nuorten kokeman nykyajan näköalattomuuden, johon keskeisenä ratkaisuna on tehdä kestävä tulevaisuus.

Kontula on poliittisen uransa aikana tehnyt paljon töitä perusoikeuksien puolustamiseksi ja toteutumiseksi perustuslakivaliokunnassa ja on tullut tunnetuksi erityisesti ihmisoikeuksien tinkimättömänä puolustajana. Hän on toiminut myös työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana ja ennen kansanedustajuuttaan ehti tutkia informaalia työtä kymmenen vuotta. Lisäksi Kontula on uransa aikana kirjoittanut lukuisia julkaisuja ja häneltä on julkaistu useita tietokirjoja. 

Kontulalla on kohta takanaan kolme kautta kansanedustajana. Pitkä kokemus on opettanut talon lainalaisuuksista sekä käytänteistä, joilla asioita voidaan viedä eteenpäin. Kontulalla on selvä visio, miten haluaisi jatkaa työtään, jos tulisi valituksi jatkokaudelle eduskuntaan.

– Haluan jatkaa työtä perustuslakivaliokunnassa, jossa olisin todennäköisesti pitkäaikaisin jäsen. Koen, että valiokuntatyöhön olen selvästi jättänyt jälkeni ja olen paneutunut työhön kunnolla. 

Ajankäyttö on Kontulan mukaan yksi suuria haasteita eduskuntatyössä, minkä vuoksi taito hallita ajankäyttöä ja tunnistaa asioita, joihin kannattaa tarttua, on erittäin tärkeää asioiden edistämisen kannalta. 

– Olen tunnollinen työssäni ja minulla on kyky käsitellä suuria määriä tietoa nopeasti. Minulla on hyvä kyky erotella, miten asioita pitää priorisoida ja mihin kannattaa käyttää aikaa, Kontula kuvailee työskentelytapojaan.

Suomen luontokato voidaan pysäyttää ainoastaan Suomessa 

Suurin kriisi, johon päätöksentekijöiden tulisi tarttua tiukalla otteella, on Kontulan mielestä ympäristökatastrofi. 

– Olen huolissani, että näistä vaaleista ollaan tekemässä talousvaalit. Talous on ihmisten luoma yhteiskunnan kerros, joka tarvittaessa voi joustaa, kun taas luonnonlait eivät jousta.

Suomen luontokato on merkittävä uhka, joka voidaan ratkaista vain Suomessa. Kontulan mukaan ympäristöasioissa täytyisi olla mahdollisimman laaja kansan tuki, mikä edellyttää, että tarvittavat muutokset saataisiin toteutettua reilusti. Muutoksessa on huolehdittava, ettei kukaan joudu kohtuuttomaan tilanteeseen.

Esimerkkeinä ympäristön muutoksista Kontula luettelee vähentyneet hyönteiset, yhä lämpimämmät talvet, ympäri Suomea leviävät punkit. Erityisen paljon hän suree menetettyjä lajeja, joita ei saa enää takaisin. Ympäristökatastrofi vaatii suuria päätöksiä ja kansainvälistä yhteistyötä, mutta paljon voidaan tehdä myös pienillä ja paikallisilla muutoksilla, joilla voidaan turvata luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Muutosten edistämiseksi Kontula ehdottaisi muun muassa kunnissa tarjottavaa ympäristöneuvontaa.

Erityisesti ympäristökysymyksessä politiikan aikaansaamat muutokset tuntuvat tapahtuvan hitaasti, mutta Kontula muistuttaa, että jo hänen poliittisen uransa aikana on tapahtunut paljon: hänen valtuustokaudellaan Tampereella vielä naureskeltiin tuulivoimalle ja vihreää siirtymää pidettiin pelkkänä kustannuksena.

Vaikka kriisit ja katastrofit tekevät nykyajasta näköalatonta varsinkin nuorille, ovat Kontula on vakuuttunut, että muutosvoimat ja ratkaisut ovat vahvistumassa. Muutokselle on kuitenkin kiire ja vahinkoa on jo tapahtunut. 

– Historiallisesti aina kun yhteiskunnassa on tapahtunut suuria muutoksia, tämä on vaikuttanut myös ihmisten maailmankuvaan ja ymmärrykseen itsestä. Uskon, että keskeinen syy ihmisten kokemukselle, ettei tulevaisuutta ole eikä kehitys mene parempaan suuntaan, johtuu osittain siitä, että elämme tällaisessa murrosvaiheessa. Selkeää tulevaisuutta ei nähdä, koska tulevaisuutta ei ole vielä tehty. Meidän pitäisi nyt tehdä se. 

Suhde työhön on vinksahtanut 

Yhteiskunnan armottomuus näkyy suhteessa työelämään. Kontulan mielestä tapa hahmottaa työn merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle on vinksahtanut.

– Vaaditaan jatkuvaa aktiivisuutta, joka ei ole mahdollista. Elämässä tulee erilaisia tilanteita ja kriisejä, joiden takia ihmisten resurssit ovat puolikäytöllä jonkin aikaa. Meidän yhteiskuntamme on kuitenkin tietyllä tapaa piiskausyhteiskunta. Ilmapiirissä, jossa täytyy jatkuvasti pohtia, kelpaako, luovuus ja innovointi kärsivät ja mielenterveysongelmat yleistyvät. Kokonaisvaikutukset tulevat kalliiksi.

Kontula toivoisi, että yhteiskunta kykenisi tunnistamaan ansiotyön ulkopuolisia tapoja olla aktiivinen ja hyödyllinen. Hoivaa ei esimerkiksi nähdä työnä eikä eläkeläisten arvokkuutta nähdä. Kysymys liittyy osittain myös sukupuoleen, sillä monet naisten tekemät asiat näkyvät vähemmän.

– Tätä maailmaa eivät ole vieneet eteenpäin vain ne, jotka ovat tehneet työnsä aina tunnollisesti ja yksin, vaan myös ne, jotka ovat miettineet, miten voisi tehdä asioita vähemmällä vaivalla. 

Kontula harmittelee ansiotyön pitämistä keskeisimpänä olemisen tapana. Eläkeläiset esimerkiksi ovat kasvava väestöryhmä, joka elää usein hyvin aktiivista elämää, mutta yhteiskunnalla ei ole riittävää kykyä tunnistaa ansiotyön ulkopuolista aktiivisuutta. Kun ihmisen panosta yhteiskunnassa ei nähdä, ihminen voi huonosti. 

Anna Kontula: 

Kansanedustaja

Ikä: 45

Asuinpaikka: Valkeakoski

Vaaliteemat: ympäristökatastrofin hillitseminen sosiaalisesti kestävällä tavalla, riittävä, yksinkertainen sosiaaliturva

Verkkosivut

Some: Instagram, Facebook, Twitter

|||

Tutustu myös muihin vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaisiin. Pirkanmaan vasemmistoliitto asettaa vaaleihin täydet 20 ehdokasta. Alla on nimeen liitettynä linkki jokaisen ehdokkaan esittelyyn Vasen Kaista -verkkolehdessä.

Katariina Aakus | Mikko Aaltonen | Teija Hautanen | Selmi Holopainen | Toni Ilmaniemi | Anna Kontula | Satu Kosola | Katja Kotalampi | Aki Leppänen | Mari Lind | Lauri Lindén | Mirka Löf | Minna Minkkinen | Aapo Niemi | Anne Nyman | Virva-Mari Rask | Leena Saarela | Liban Sheikh | Sohvi Sirkesalo | Esko Turunen