Mirka Löf haluaa viedä eduskuntaan kokemusta ja ymmärrystä mielenterveyskriisistä. Hänelle on kertynyt työnsä kautta kokemusta lasten ja nuorten mielenterveyden oireilusta jo 17 vuoden ajalta. Löf on hämeenkyröläinen kolmen lapsen yksinhuoltaja, joka haluaa osoittaa, että naisen paikka voi olla missä tahansa.
– Minunkaltaisiani työssäkäyviä yksinhuoltajia ei näy tarpeeksi poliittisessa kentässä. Haluan, että näkyy, Löf toteaa.
Lastenpsykiatrialla sairaanhoitajana työskentelevä Löf on kerryttänyt kokemusta niin kuntapolitiikasta kuin aluehallinnosta. Hän on tällä hetkellä valtuutettu Hämeenkyrön kunnanvaltuustossa ja toimi vuoden alkuun asti perusturvalautakunnan puheenjohtajana. Aluevaltuustossa Löf on varavaltuutettu sekä hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan jäsen. Vuoden alusta hän on toiminut myös paikallisosastonsa Hämeenkyrön vasemmiston puheenjohtajana.
– Lähdin politiikkaan aktiivisesti vuonna 2016. Silloin olin juuri palannut työelämään vanhempainvapaalta ja kilpailukykysopimus astui voimaan. Olin siitä aivan raivoissani ja tajusin, että haluan tehdä muutakin kuin vain kiroilla netissä.
Vasemmistoliitto ja politiikka ovat kiinnostaneet Löfiä jo nuoresta iästä lähtien. Hän muistaa katselleensa eduskunnan täysistuntoja televisiosta yläasteikäisenä. Vasemmiston oikeudenmukainen ja feministinen politiikka viehättivät jo silloin.
Mielenterveyden merkitys näkyviin
Löf on huomannut työssään, kuinka lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat vuosien varrella muuttuneet. Kun hänen uransa alkuvaiheilla ongelmat olivat helpommin ratkottavissa, nykyään ne ovat vaikeutuneet huomattavasti.
– Koulumaailma on nykyisin todella vaativaa. Oppilailta myös odotetaan paljon itseohjautuvuutta. Erilaisiin ajankohtaisiin kriiseihin liittyvää ahdistuneisuutta näkyy paljon, ja vanhempien oireilu vaikuttaa lapsiin. Lasten täytyy myös odottaa apua liian pitkään. Ei ole riittävästi matalan kynnyksen tukea ja apua, Löf listaa ongelmia.
Matalan kynnyksen apua pitäisi Löfin mielestä jalkauttaa laajemmin sinne, missä ihmiset ovat. Kouluihin tarvittaisiin lisää mielenterveysosaamista. Neuvoloissa Löf näkee myös hyvin paljon potentiaalia, sillä neuvolakäynneillä voitaisiin havaita ongelmia varhaisessa vaiheessa ja tarjota perheille mielenterveysapua. Esimerkiksi vanhemman mielenterveysongelmat vaikuttavat kauaskantoisesti lapsiin ja tätä vaikutusta voitaisiin ennaltaehkäistä varhaisella puuttumisella.
Yhteiskunnan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä olisi tärkeä edistää, jotta mielenterveyskriisi saataisiin väistymään. Löf näkee, että riittävä toimeentulo, tuki oppilaitoksissa ja matalan kynnyksen palvelut auttaisivat paljon.
– Rahahuolet aiheuttavat paljon kuormitusta. Myös resurssin lisääminen mielenterveyspalveluihin ja auttajien jaksamisen tukeminen ovat tärkeitä seikkoja. Lisäksi tiedon, mistä saa apua, täytyisi olla helposti saavutettavissa kaikille. Täytyy ymmärtää, että ihan kuka tahansa voi sairastua psyykkisesti.
Löf on huomannut myös, että monet lapset ja aikuiset ovat todella yksin. Yhteisöllisyyden lisääminen tekisi yhteiskunnalle hyvää. Tätä edistäisivät esimerkiksi matalan kynnyksen maksuttomat kerhot ja muut harrastusmahdollisuudet.
Tavoitteena joustavampi yhteiskunta
– Työelämään täytyisi saada enemmän joustoa. Yhteiskunnassamme työtahti on liian kova. Mahdollisuus vähentää työtunteja ilman taloudellista huolta olisi suuri mielenterveyttä tukeva asia.
Löfin mielestä työ ei saisi olla elämässä ainoa asia, vaan jokaisella pitäisi olla mahdollisuus kokea merkityksellisyyttä muidenkin asioiden parissa. Työelämän kovat vaatimukset osuvat myös ankarasti niihin, joille hoivavastuu kasautuu. Aikaa ei juurikaan jää muuhun kuin työhön ja hoivaan eikä yhteiskunta jousta tai tarjoa ratkaisuja.
Löf on huolissaan siitä, että naisten osallisuus yhteiskunnassa on heikompaa kuin miesten. Hoiva jää useimmin naisten kuin miesten vastuulle, mikä rajoittaa naisten mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
– On oletusarvo, että naiset hoitavat niin lapset kuin mahdolliset iäkkäät vanhemmatkin. Lisäksi naisilla on usein vähemmän rahaa käytössään. Monesti naiset myös sukupuolensa takia joutuvat perustelemaan ja ottamaan selvää enemmän kuin miehet, Löf kuvailee turhautuneena.
Mahdollisuuksia helpottaa osallistumista olisi kyllä mahdollista järjestää. Löfin mukaan kuntien olisi syytä tarjota lastenhoitoa vaikkapa valtuuston kokousten ajaksi, jotta pientenkin lasten vanhempien olisi helppoa osallistua päätöksentekoon.
Mirka Löf
Psykiatrinen sairaanhoitaja
Ikä: 41
Asuinpaikka: Hämeenkyrö
Vaaliteemat: 1. Ratkaisuja mielenterveyskriisiin, etenkin lasten ja nuorten näkökulmasta 2. Helpotusta siihen, että työikäiset ja lasten vanhemmat aidosti kykenisivät osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen 3. Työn ja perhe-elämän/työssäjaksamisen tukeminen uudenlaisin keinoin
Some: Facebook
|||
Tutustu myös muihin vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaisiin. Pirkanmaan vasemmistoliitto asettaa vaaleihin täydet 20 ehdokasta. Alla on nimeen liitettynä linkki jokaisen ehdokkaan esittelyyn Vasen Kaista -verkkolehdessä.
Katariina Aakus | Mikko Aaltonen | Teija Hautanen | Selmi Holopainen | Toni Ilmaniemi | Anna Kontula | Satu Kosola | Katja Kotalampi | Aki Leppänen | Mari Lind | Lauri Lindén | Mirka Löf | Minna Minkkinen | Aapo Niemi | Anne Nyman | Virva-Mari Rask | Leena Saarela | Liban Sheikh | Sohvi Sirkesalo | Esko Turunen