Virva-Mari Rask: Ammattiyhdistysliike ansaitsee vahvemman aseman

Kansanedustajaehdokas Virva-Mari Rask on kerryttänyt kokemusta politiikasta, ammattiyhdistystoiminnasta sekä monelta eri alalta työelämässä. Koneenasentajana työskentelevä Rask ehti toimia kolme vuotta Pirkanmaan vasemmiston puheenjohtajana, kunnes siirtyi vuoden 2023 alussa Tampereen Teollisuustyöväen ammattiosaston puheenjohtajaksi. Eduskuntaan hän veisi ymmärrystään reilusta työelämästä, ammattiyhdistystoiminnasta sekä oikeudenmukaisesta politiikasta.

Rask kertoo vasemmistolaisuuden tulleen hänelle verenperintönä. Hän muistaa muun muassa joskus jakaneensa isänsä vaalimainoksia. Rask itse lähti politiikkaan aktiivisesti mukaan vasta aikuisiällä, kun oli muuttanut Janakkalasta Tampereelle vuonna 2012. Ammattiyhdistystoiminta toimi siltana poliittiseen vaikuttamiseen.

Lapissa syntynyt Rask on ehtinyt opiskella useita aloja ja asua ympäri Suomea. Kulttuuriala on aina vetänyt häntä puoleensa ja teatteritaustaa Raskilla onkin. Ennen metallialaa hän on ehtinyt myös opiskella parturi-kampaajan sekä vaatetusalan artesaanin tutkinnon ja työskennellä kauan silppu- ja pätkätöissä palvelualalla. Teollisuus veti kuitenkin puoleensa ja nykyisin uusioperhearkea elävä Rask on ollut tyytyväinen alaansa.

– Pätkätöiden todellisuus on minulle tuttua. Minulla oli nollatuntisopimuksia ja vaikea saada muuta kuin osa-aikaisia työsuhteita etenkin, kun lapset olivat pieniä. Siirryttyäni teollisuusalalla on ollut tasaisempaa, Rask kertoo.

Koneenasentajan koulutuksen Rask suoritti vuonna 2014. Hän näkee paljon parannettavaa teollisuusalalla. Palkkataso laahaa jäljessä ja erityisesti pienillä metallialan yrityksillä tilanne voisi olla huomattavasti parempi. Käsillä tekeminen ja säännöllinen työ kuitenkin on tuntunut omalta jutulta. Uudet haasteet ovat kuitenkin mielessä ja Rask onkin pohtinut oikeustieteen opintoja. Yhden kurssin hän on jo suorittanut yliopistossa.

– Jatkuva oppiminen on minulle tärkeää, mutta on oma haasteensa yhdistää opinnot muuhun elämään ja työn kanssa. Yhteiskunta voisi paremminkin mahdollistaa opiskelumahdollisuuksia työn ohessa.

Ammattiyhdistysliike ja palkansaajat huomioon

– Suomessa päästään aivan liian helposti ihmisistä eroon. Työpaikoilla pitäisi saada vahvistettua luottamusmiesten asemaa ja ay-liikkeelle on saatava joukkokanneoikeus, jotta ihmisen ei tarvitsisi pelätä miten käy, jos hän itse, yksin ottaa työpaikan epäkohdat esiin, Rask pohtii.

Työelämäkysymykset ovat erittäin lähellä Raskin sydäntä. Hän on ollut aktiivinen Teollisuus7:ssa yli kymmenen vuotta ja ennen sitä ehti kuulua myös Palvelualojen ammattiliittoon. Rask haluaa vaikuttaa siihen, että työntekijän asema ja hyvinvointi työelämässä otetaan laajempaan tarkasteluun aina, kun päätöksiä tehdään.

– Jokaisessa muutoksessa pitäisi huomioida, millaiset vaikutukset ovat. Miten päätökset vaikuttavat esimerkiksi pieni- ja keskituloisiin? Vaikutusten arviointi tulisi ottaa paljon laajemmin käyttöön.

Rask nostaa esille, että esimerkiksi pienissä yrityksissä työntekijöiden hyvinvointiin ei voida panostaa yhtä paljon kuin suurissa yrityksissä. Se antaa myös isoille yrityksille kilpailuetua työntekijöistä. Lisäksi Rask huomauttaa, että vuokratyöfirmojen käyttö on kasvanut merkittävästi työmarkkinoilla. Nykyisin vuokratyösuhde korvaa jopa koeajan monissa työpaikoissa.

– Kilpailukykysopimuksen ajoilta on jäänyt myös väliaikaiseksi tarkoitettu uudistus työnantajamaksuista, jotka täytyisi ehdottomasti saada takaisin työnantajien maksettavaksi.

Kilpailukykysopimuksen aikana työnantajien osuutta sosiaaliturva-, työeläke ja työttömyysmaksuista vähennettiin väliaikaisesti. Maksut siirtyivät palkansaajille eikä uudistusta ole vieläkään peruttu. Rask näkee tämän ongelmana palkansaajien aseman kannalta.

Asumisen hinta kohtuulliseksi

Asumisen korkea hinta huolettaa Raskia. Elinkustannusten nousun myötä monilla on yhä vaikeampaa pärjätä kohonneiden asumiskustannusten kanssa ja esimerkiksi vuokrien ja omistusasuntojen hinnat ovat korkealla.

Monet pienituloiset ja osa-aikaiset saavat kuluihin täydentävää asumistukea, mutta Raskin mielestä on ongelmallista, että mikäli osa-aikaisessa työssä käyvä saakin kokoaikatyön, asumistuki tietenkin lähtee ja sitten palkasta menee suurempi osa vuokraan. Työssä käyvälle ei tästä välttämättä jää yhtään enempää rahaa käyttöön.

– Asumiskustannusten hillitsemiseen tarvitaan ratkaisuja. Vuokralla asuvien asema voi olla hankala, kun vuokrat nousevat ja sähkön ja ruuan hintataso on korkealla. Monella ei ole mahdollisuutta hankkia omistusasuntoa. Ei ole oikein, että muutokset elämäntilanteessa voivat ajaa ihmiset niin herkästi hankalaan tilanteeseen.

Rask itse haluaisi selvittää mahdollisia vaihtoehtoja asumiskustannusten kohtuullistamiseen. Hän näkee vuokrakaton yhtenä mahdollisuutena, joka tulisi selvittää. Omakotitalossa asuville tarvittaisiin enemmän tukea energiakysymyksessä.

– Monet ovat joutuneet hyvin vaikeisiin tilanteisiin sähkön hintojen kanssa. Kaikilla omakotitalossa asuvilla ei ole ollut paljoakaan mahdollisuuksia edullisiin lämmitysvaihtoehtoihin. Valtio voisi tukea paljon enemmän esimerkiksi aurinkopaneelien hankintaa omakotitaloihin.

Virva-Mari Rask

Koneenasentaja

Ikä: 44

Asuinpaikka: Lempäälä

Vaaliteemat: Palkansaajien ja ammattiyhdistysliikkeen aseman vahvistaminen. Palkalla tultava toimeen. Edullisempaa asumista – asumiskustannusten nousun hillitseminen

Verkkosivut

Some: Instagram, Facebook, Twitter

|||

Tutustu myös muihin vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaisiin. Pirkanmaan vasemmistoliitto asettaa vaaleihin täydet 20 ehdokasta. Alla on nimeen liitettynä linkki jokaisen ehdokkaan esittelyyn Vasen Kaista -verkkolehdessä.

Katariina Aakus | Mikko Aaltonen | Teija Hautanen | Selmi Holopainen | Toni Ilmaniemi | Anna Kontula | Satu Kosola | Katja Kotalampi | Aki Leppänen | Mari Lind | Lauri Lindén | Mirka Löf | Minna Minkkinen | Aapo Niemi | Anne Nyman | Virva-Mari Rask | Leena Saarela | Liban Sheikh | Sohvi Sirkesalo | Esko Turunen